Tänään oli kuulemma syksyn viimeinen lämpöiseltä tuntunut päivä. Oli täällä Savonlinnassakin ihan mukavat 17 astetta mittarissa, että en valita. Kyllä tämä sateisen syksyn voittaa mennen tullen. Huomenna sitten pitäisikin olla vain kymmenisen astetta koko päivän, että paluu tavalliseen on edessä.
Otin pienen kahvibreikin päivällä ulkosalla, kun ahdistaahan se koko päivän istuminen toimiston penkissä ketä tahansa. Varsinkin kun aurinko paistaa houkuttelevasti ikkunasta. Lomaa ei tullut pidettyä, joten aika monena päivänä tänä kesänä katselin kaunista keliä ikkunan läpi.
Ihmeesti ajatus alkaa aina kulkemaan, kun katselee järveä tai itse asiassa mitä tahansa luonnon ihmettä. Onko se sitä maadoittumista. Minua se ainakin rauhoittaa. Päivän asusta mainittakoon, että rento puuvillapaita ja pellavasekoitehousut tuntuivat mukavilta yllä tänään. Farkutkin ovat käyneet jalassa, mutta miten tuntuivatkin ahdistavilta kesämekkojen jälkeen. Pellavan kevyt fiilis on siis vielä houkutellut mitä tulee viime aikaisiin vaatevalintoihin.
Hellepäiviä oli muuten touko-syyskuussa yhteensä 70 päivää. Jos luette tuollaisen otsikon summa mutikassa, että jossain on ollut 70 hellepäivää, niin tuleeko Suomi ensimmäisenä mieleen? Ei tullut ainakaan minulle. Minä kyllä pidin lämpöisistä kesäpäivistä. Erityisesti ulkona ollessa. Miinuspuoli löytyikin sitten sisätiloista, kun auringon paahtaessa sisälämpötilat meinasivat nousta aikamoisiin lukemiin. Olohuoneen ilmalämpöpumppu pyöri viileällä aika monta kertaa.
Kesällä täällä Itä-Suomessa oli hyvin lämmin ja ne viileät sateiset päivät olivat selvä vähemmistö. Jotain ihanaa siinä kuitenkin on, kun voi vain kesämekossa ja sandaaleissa kulkea ulos. Mitään pukeutumisrituaaleja, kerrostamista, villahousuja ei tarvita. Joskus ihan sukkien veto jalkaan ja lenkkaritkin saivat aikaan yök fiiliksen.
Vaikka eihän tämä jatkuva lämpö hyvää luonnolle tiedä. Tai helteistä kärsiville ihmisille. Taitaa olla paljon enemmän huonoja puolia tällä menolla kuin hyviä.
Viimeisestä lämpimästä syyspäivästä otimme lasten kanssa kuitenkin ilon irti ja iltapäivällä lähdimme juniorin niin toivomalle metsäretkelle. Eväät pakattiin reppuun ja eihän täällä meilläpäin kovin kauan tarvitse tallustaa, että metsään pääsee. Keskustan Verkkosaari ja Sulosaari ovat usein retkemme kohteita. Helppoa ja kaunista.
Onko luontoretkiä suunnitteilla? Entäpä olivatko hellepäivät sinun mieleen?
10 thoughts on “Päivän asu ja 70 hellepäivää”
Saa nähdä miten tulevaisuudessa ilmaston käy. Ei kovin hyvältä näytä, kun ääri- olosuhteet korostuvat. 😔 Hellepäivät on ihan ok, kunhan talo pysyy silleen suht viileänä. Pidän siitä, et sisällä on noin 17-18 astetta, sellainen sopivan viileä, mut kesällä nousi välillä 22-24 asteeseen. Joku luontoretki olisi ihana toteuttaa, mut se saa odottaa siihen, että hirvikärpäset katoavat! 😅
Huonot ovat ennusteet, se on totta. Pelottaa, että tuo golf-virta hyytyy ilmastonmuutoksen myötä. Sitten on tulevaisuudessa -30 lisäastetta meillä talvisin 🙁
Näillä meidän pikkusaarilla ei onneksi hirvikärpäset viihdy, mutta ensi viikolla lähden Ristiinan mökille kavereiden kanssa ja siellä hirvikärpäsiä on aina ollut. Minunkin hiuksissa, yöksis.
Olen kyllä surutta nauttinut kaikista lämpimistä päivistä. Kesän lapsi, niin mitäpä muuta sitä tekisi.
Silmä lepää luonnossa. On hyvä nostaa välillä katse vaikka pihapuun oksiin jos isompaa luontoelämystä ei ole tarjolla.
Lämpö ja valo ovat kyllä mieleeni. Varsinkin pitkää talvea muistellessa.
Kyllä tietokoneen tuijotus on ihan vihon viimeistä mitä tulee omaan hyvinvointiin. Katse kauemmas, pihapuihin tai taivaalle on aina välillä on tarpeen.
Jos voisikin kaikki hellepäivät nauttia ulkona, se sopisi minulle. Mutta kuuma sisällä, ei ilmastointia, tekee minut melkein hulluksi. 🙂 Kiva kun on lämmin syksy, mutta se muutos kylmempään aina värisyttää. Ihan kun siihen ei osaisi varautua.
Sepä se, ulkona olisikin kiva olla enempi hyvillä keleillä. Jännästi nuo työt aina haittaavat vapaa-aikaa.
Ja nyt kun on kymmenisen astetta mittarissa niin jestas kun tuntuu viileältä. Eikä olla vielä edes lähellä nollaa! Yllättää joka syksy, ei voi mitään 😄
Täällä myös yksi, jole lämmin syksy (ja ne kesän ja alkusyksyn yhteensä 70 hellepäivää) on tullut tarpeeseen. Kesästä on vaikea päästää irti. Nytkin on upea viikonloppu, mittarissa 17 lämpöastetta ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta – en valita!
Ihanalta näyttää kahvibreikki ulkona, tällaista pitääisi harrastaa enemmänkin!
Yleensäkin ulkona syöminen, kahvihetket ja eväsretket ovat sellaisia joita talvella kaipaa. Tai no voihan ne notskikahvit käydä juomassa jossain pilkkihaalarit yllä, mutta siinä pitää nähdä jo vähän enemmän vaivaa. Että lämpimässä kesässä on puolensa.
No, eivät ne karseat -30C pakkasetkaan tee hyvää, erityisesti kylmästä kärsiville ihmisille 😁. Minäkin tykkään lämmöstä ja auringosta, vaikka Suomessa +25C tuntuu jo usein tunkkaiselta kosteuden vuoksi. Yleisesti ottaen helteiksi pidetään yli +35C, jolloin ihmiskroppaa alkaa oikeasti olla ylikuumentunut.
Luonnolle +20+30C on ihannelämpötila, jos kosteutta on tarpeeksi. Sen näkee etelässä talvisin, kun luonto alkaa rehottaa tammi-helmikuussa. Suomessa ei ainakaan kosteudesta taida olla puutetta, onhan pohjavettä tarpeeksi melkein missä vain päin kotimaata.
Kaunasissa eilen oli ensimmäinen syksyinen päivä (+17C) ja se harmitti suunnattomasti 😅.
Raikas ilma on näköjään saavuttanut Kaunasinkin. Täällä oli tänä aamuna ysin aikaan 5,5 astetta. Oli raikasta.
Juu, meilläpäin ne helteet taitavat alkaa +25 asteesta. Kuka lie rajan määrittänyt, mutta jos uutisissa näin sanotaan, niin uskon. +35 ja ylöspäin on jo tukalaa, en kaipaa yhtään, vaikka lämmön ystävä olen.