Keväinen Kööpenhamina ja 5 käyntikohdetta

Olin ensimmäistä kertaa mieheni kanssa Kööpenhaminassa käymässä ja olipa ihme, ettei ole aiemmin tullut käytyä. Kaupunki oli nimittäin tosi kiva. Ajankohtana maaliskuun loppu oli säiden puolesta arvoitus, mutta tuuri kävi tällä kertaa. Lämpöisessä kelissä pääsimme kaupunkia tutkimaan.

Ensi töiksemme ennen lentoasemalta lähtöä latasimme molemmille Kööpenhamina kortit, joilla pääsi ilmaiseksi kohteisiin sekä sai kulkea julkisella liikenteellä mielensä mukaan. Kortti kustansi 123€ / 72h, eli kattoi meidän koko reissun. Tämän kortin turvin tuli piipahdettua kohteissakin, jotka eivät olleet etukäteissuunnittelmissa. Ajattelin nyt kuitenkin nostaa viisi varmaa, mielenkiintoista kohdetta, joissa näin ensikertalaisina tykkäsimme käydä.

ROSENBORGIN LINNA

Kaunis, vanha museona toimiva linna oli itse asiassa ensimmäinen käyntikohteemme ja kyllähän siellä kannatti käydä. Linnassa oli nähtävillä mm. kuninkaallisten valtaistuimet, isot hopeiset leijonapatsaat ja kruununjalokiviä. Linnan luona partioi muutama asetta kantava sotilas. Toki kellarikerroksessa sijainneet arvokkaat kruununjalokivet ja -kalleudet timanttikruunuineen ja miekkoineen saattavat houkutella vääränlaista väkeä, jos tiukkaa vartiointia ei ole.

Linna valmistui 1600-luvulla Kristian IV:n kesäasunnoksi ja lopulta kuninkaalliset asustivat siellä 1700-luvun alkuun. Linna sijaitsi valmistuttuaan maaseudulla.

Linnassa oli juuri niin upeaa, kuin kuninkaallisten asuinpaikalta voi odottaa. Kultaa ja kimallusta ja krumeluureja. Oli jännä ajatus, että näissä hienoissa huoneissa ja käytävillä on ollut aitoa elämää aikanaan. Maalaukset kuninkaallisista täyttivät huoneet. Monenlaisia koriste-esineitä, upeita kalusteita ja taidetta joka puolella.

Ylimmässä kerroksessa oli iso sali, jonka molemmissa päissä oli esillä valtaistuimet. Tila oli komea, korkea ja iso. Voi vain kuvitella millaisia juhlia siellä järjestettiin.

Ja jos kuvittelit, että kuninkaalliset juhlat olisivat olleet jotenkin tylsiä, niin annapa kun esittelen salin viereisessä huoneessa sijainneen juhlien yllätysnumeron eli tavallisen näköisen tuolin. Istu ihmeessä tuoliin. Rautaiset tangot estävät istujan ylösnousemisen ja tuoliin piilotettu vesisäiliö kastelee istujansa housut. Poisnoustessa tuolista kuuluu vielä törähtävä pierua muistuttava ääni. En tiedä onko istujalla ollut niin hauskaa tässä hassuttelutuolissa, kuin ympärillä olevilla katsojilla.

En ole suuri aseiden ystävä, mutta tietenkin katselin esillä ollutta komeaa joukkoa miekkoja ja pyssyjä, jotka olivat linnassa esillä. Tämä ase jäi mieleen, kun lueskelin lapusta katselevani ensimmäistä Eurooppaan saapunutta revolveria. Abraham Lincoln lahjoitti ensimmäisen sellaisen Frederik VII:lle.

AMALIENBORGIN LINNA JA VAHDIN VAIHTO

Lauantaina klo 12.00 oli seremoniallinen vahdinvaihto kuninkaallisten kodin pihassa eli Amalienborgin linnan mailla. Katselimme monen muun matkailijan kera teatraalisen marssikierroksen ja ihan juu hauskannäköistä oli. Nuoret vahdit aseineen eivät kovin pelottavilta, vai pitäisikö sanoa vakuuttavilta vaikuttaneet ja mietin hetken, että nämäkö oikeasti suojaavat kuninkaallisia, kun pahikset hyökkäävät. Mutta ei kai sellaista tapahdu kuin leffoissa.

Kiersimme turisteille varatun osan linnasta ja saanko sanoa, että ei ihan niin mielenkiintoinen kuin Rosenborgin linna. En tiedä miksi jäi vähän valjumpi elämys, mutta toisaalta oli antoisaa lukea menneistä kuninkaallisista. Ei se kuninkaallisen elämäkään ruusuilla tanssimista aina ollut.

Esillä Amalienborgissa oli paljon esineistöä, osa tiukasti pleksien takana sekä valokuvia ja maalauksia edesmenneistä kuninkaallisista.

Kauniita saleja ja esineistöä löytyi silmäniloksi tästäkin linnasta. Ajatuksenahan se on jotenkin kutkuttava, että tässä linnassa asuu Tanskan kuninkaalliset. Toki linna käsittää monta rakennusta, mutta silti.

TANSKAN KANSALLISGALLERIA

Rosenborgin linnan naapurissa löytyy Tanskan kansallisgalleria ja siellä kävimme ihailemassa tanskalaista ja kansainvälistä taidetta keskiajalta lähtien.

Galleria oli hengästyttävän iso ja laaja kokonaisuus ja pakko myöntää, että kaikkia näyttelysaleja emme kiertäneet. Galleriassa on esillä mm. eurooppalaista taidetta 1300-1800-luvuilta, pohjoismaista taidetta vuosilta 1750-1900, modernia pohjoismaista taidetta 1900-luvun alusta eteenpäin ja ranskalaista taidetta vuosilta 1900-1930. Kävimme kaksi ensin mainittua näyttelykokonaisuutta läpi.

Käyntimme osui myöhäiseen iltapäivään ja se taisi olla pitkän päivän jälkeen liian tiukka urakka, jotta ihan kaiken olisi tällä kertaa jaksanut tutkia. Toisaalta, eikös ensi kertaankin voi jättää jotain katseltavaa.

Olen vanhan taiteen ystävä ja jaksan aina ihailla niin taulujen tarkkoja yksityiskohtia kuin entisaikojen elämän kuvausta kaikessa karuudessaan. Sehän se taika lienee. Taide vie aikamatkalle.

Tästä taulusta tuli mieleen Ateneumissa järjestetty Gothic-näyttely, johon teos olisi sopinut enemmän kuin hyvin.

RISTEILY

Kävimme aurinkoisena päivänä jokiristeilyllä, vai onkohan oikea sana kuitenkin kanaaliristeily? Oli mikä oli, veden päällä kuljettiin pitkällä turistiveneellä maisemia ihaillen. Opas tervehti meitä yllättäen suomeksi veneeseen noustessamme ja osasi noin tanskalaiseksi mukavasti kieltämme. Meitä risteilijöitä oli aika paljon, joten tarkempi tuttavuus suomea osaavan oppaan kanssa jäi tekemättä ja näin selvittämättä mistä kielitaito oli peräisin.

Maisemaristeily oli minusta mukava kokemus. Näki paljon kauniita rakennuksia, vanhoja siltoja, kuuli tarinoita ja kävimmehän me pyörähtämässä Pieni Merenneito-patsaan luona myös. Emme lähteneet maata pitkin patsasta katsomaan, joten nyt on edes patsaan selkä bongattu. Sen luona näkyikin vino pino matkailijoita.

Jokiristeily kesti tunnin ja oli ihan sopiva levähdys kävelystä turtuneille jaloille. Samalla näki myös modernimpaa tanskalaista rakentamista, vaikka ne vanhat talot ovatkin oma suosikkini.

Veden alla satamalaiturilta näkyi patsaita veden alla. Jäi kysymättä vaikkapa oppaalta, että mitä ja miksi. Mutta oli hauska huomata patsasrypäs kanaalissa. Ensi silmäyksellä meinasi jäädä huomaamatta.

KANSALLISMUSEO

Tähänkin museoon kannattaa varata aikaa ja jaloille kävelyvoimaa. Myönnän osan näyttelyistä kävelleeni läpi, koska jalat huusivat hoosiannaa päivän päätteeksi.

Todella mielenkiintoinen, laaja kokonaisuus niin Tanskasta kuin ympäri maailman. Tämä museo vie kävijänsä esihistoriasta tämän päivän Tanskaan. Ja siinä välillä on kilometritolkulla katseltavaa. Enkä varmaan ihan hirveästi edes liioittele, kun näin sanon.

Upeaa historiallista esineistöä oli esillä Tanskan lisäksi muistakin maailmankolkista. Vähän tuntui kuin olisi tehnyt maailman ympäri matkan, kun asteli aasialaisten kujien kautta afrikkalaisten heimojen kyliin ja Siperian kylmiin olosuhteisiin.

En tiedä saisiko tätä museota toisellakaan kertaa tutkittua kokonaan. Kidutusvälineistö jäi yllättäen keskiajan paremmalta puolelta mieleen, viikinkien esineistö ja Tanskan historia. En ollut järin perehtynyt Tanskan sotiin ja maan historiaan, joten ehkäpä eniten aikaa käytimme tanskalaisten osien läpikäymiseen tässä museossa.

Tässäpä viisi nostoa Kööpenhaminan käyntikohteista. Poikkesimme muissakin paikoissa, mutta nyt luulen, että se tarina jatkuu seuraavassa postauksessani. Kööpenhamina tuntui olevan täynnä museoita, näyttelyitä, linnoja ja nähtävää, että tällainen viikonloppu ei oikein riittänyt kaikkea kiinnostavaa katsastamaan.

Eniten minulta kysyttiin etukäteen, että aiotteko käydä Tivolissa? Emme kovin tarkkaan olleet reissuamme suunnitelleet, joten ihan kaikki tieto ei sitten tavoittanut meitä. Kuten se, että Tivoli ei ollut vielä avoinna. Kovasti yritimme sisään, mutta vartija sanoi, että vain teatterilipun ostaneet. Itse Tivoli puutarhoineen avautuu vasta huhtikuun puolella. Emme tällä kertaa teatteriin lähteneet, ihmettelimme Tivolia näin portilta käsin.

Oletko käynyt Kööpenhaminassa? Tai onko sinulla suosikkikaupunkikohdetta?