Hyppäsin mukaan bloggaajien ketjuun, jossa jaamme vinkkejä miten toimia ekologisemmin ja sitä kautta myös taloudellisemmin. Artikkelin loppuun kerään kaikki jo tähän mennessä osallistuneet blogit. Ekologisemmat valinnat ovat tulleet osaksi arkeamme, koska nykymeno tällaisenaan ei ole luonnon, eläinten tai ihmisen kannalta kestävä ratkaisu.
Koska täällä minun blogipalstallani aika usein juttelen muodista ja vaatteista, niin ajatukseni kääntyivät tietenkin siihen suuntaan. Olen kierrättämisestä, vastuullisesta muodista ja vaatehuollosta kirjoittanut muutamia kertoja tässä vuosien varrella ja tällä kertaa ajattelin kääntää katseen siihen mitä kannattaa jättää tekemättä sen sijaan, että tekee.
Minua viisaammat ovat todenneet, että suurin ekoteko kuluttamiseen liittyen on ”jättää ostamatta”. Tämä toteamus liittyy ihan siihen, että kaiken turhan ostaminen on niin helppoa. Kukaanhan ei ole kieltänyt ostamasta tarpeeseen. Se on paras tapa ostaa. Silloin ostetaan, kun jotain tarvitaan.
Nykymeno vain tuppaa olemaan sellaista, että ostellaan vähän siellä ja täällä ja tuolla. On hektistä, on kiirettä, on aivosumua, ei meinaa jaksaa mitään, paitsi jos pääsee ostamaan jotain kivaa, joka olisi kiva omistaa. Halvallakin saa vaikka ja mitä ulkomailta eikä tarvitse edes kotisohvalta nousta.
Ostamisen riemu ja uuden asian hankkiminen saa hetkellisesti hyvän mielen. Näinhän se on, myönnän minäkin. Silti ihmisen onnellisuus ei ole tainnut ihan älyttömästi nousta sen hetkellisen ostohuuman myötä. Saattaa jopa käydä niin, että ostaminen ostamisen ilosta tuottaa nurkkiimme lisää tavaraa, vaatetta ja asioita, joita emme oikeasti tarvitsekaan.
Koska en ole psykologi, en osaa sanoa mitä pitäisi tapahtua, että turha ostelu, kivaan juttuun lankeaminen, mainoksen uhriksi päätyminen ja kolmannen samannäköisen paidan ostaminen jäisi historiaan. Osallehan mieliteoista kieltäytyminen on helpompaa kuin toisille.
Ekologisiin syihin, ja rahan säästämiseenkin vedoten voisi aloittaa ihan sillä, että katsoisi ja avaisi kaikki laatikot, kaapit ja vaatekomerot. Kävisi häkkivarastolla tai ullakolla. Katsoisi sitä tavaramäärää, jonka jo omistaa. Ihminen tuppaa unohtamaan mitä kaikkea on ostanut. Tavarat läpi käymällä olisi helpompi todeta mitä oikeasti tarvitsee.
Joku viisas on myös sanonut, että ”ekologisin vaatekappale löytyy jo sinun vaatekaapistasi.”
Se tarkoittaa sitä, että parasta mitä jo ostetulle vaatekappaleelle voi tehdä, oli se sitten pikamuotia tai mitä muotia tahansa, on käyttää sitä. Käyttää se vaate loppuun.
Jotta tämä olisi mahdollista, niin ehdottomasti kannattaa ottaa käyttöön metodi, jossa keksii jokaiselle omistamalleen vaatteelle kolme eri tapaa käyttää sitä jo kaapista löytyvien vaatteiden kanssa. Ideoita voi etsiä netistä ja lehdistä. Vanha villapaita näyttää erilaiselta, kun alle laittaa kauluspaidan tai poolopaidan. Hihattoman mekon alle voi talvella laittaa hihallisen paidan, vanha bändipaita näyttää erilaiselta siistin bleiserin kanssa. Ilman kokeiluahan nämä onnistuneet yhdistelmät eivät synny, että kyllä, hieman joutuu näkemään vaivaa, jotta näkee oman vaatekaappinsa uudessa valossa.
Vaatteisiin liittyy vielä yksi jätä tekemättä-ekologinen vinkki. Toki karski ”älä osta turhaan” ja ”käytä jo ostamiasi vaatteita” säästää pitkän pennin, niin odottakaas kun kuulette tämän. Jätä pesemättä.
Tämä ei liity likaisena kulkemiseen tai pahalta haisemiseen. Tämä neuvo on himopesijöille: älä pese tavan vuoksi kaksi kertaa käyttämääsi vaatetta. En ota tästäkään vinkistä kunniaa itselleni, vaan mm. vaatteiden hoitoon liittyviä vinkkejä olen lukenut vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyyltä.
Vaatteiden eliniän pidentäminen on ekoteko, jolla säästää pennosen jos toisenkin. Moni vaate on pelkän tuulettamisen jälkeen edelleen käyttökelpoinen. Skeptikot voivat pitää salivaatteensa ja alushousunsa pois tästä keskustelusta. Puhutaan perusvaatteista, joita käytetään vaikkapa päivä töissä. Ne ovat vielä huomennakin käyttökelpoiset. Monelle asia on selviö, mutta moni pesee varmuuden vuoksi. Olenhan jopa minä kuullut kuinka farkkuja pestään joka käyttökerran jälkeen…
Tuuletuksen lisäksi vaatteesta voi poistaa tahran paikallisesti. Vaateharjalla saa likaa ja kuraa irti. Talvella kannattaa hyödyntää pakkaskelit tuuletuksessa. Aluspaitaa käytetään materiaaliltaan arempien villapaitojen alla. Ohut aluspaita nappaa hien, jolloin villapaitaa voi vain tuulettaa.
Tärkeä homma on puolikäytettyjen vaatteiden säilyttäminen. Missään nimessä niitä ei käytön jälkeen kannata läjittää rahille, tuolille tai sängyn viereen maahan. Lämpimän, jopa hieman kostean puolikäyttöisen paidan myttääminen kasaan saa sen sekä ryppyiseksi että tuntumaan seuraavana tai sitä seuraavana päivänä likaisemmalta kuin se onkaan. Leveään henkariin siis kaikki puolikäyttöiset vaatteet, jopa väärinpäin, jolloin kosteus häipyy nopeammin. Ne ovat paljon houkuttelevampi ottaa uudelleen käyttöön tällä lailla, ilman pesukonetta siinä välissä. Saattaa olla, että tätä varten joutuu suunnittelemaan uuden rekin tai naulakon pystyttämistä, mutta se on ehdottomasti vaivan väärti.
HELPOT EKOTEOT
- Jätä ostamatta.
- Ekologisin vaate löytyy jo sinun omasta vaatekaapissasi.
- Älä pese tavan vuoksi. Säilytä puolikäytetyt vaatteet henkarissa.
Joskus ekologisinta on siis jättää tekemättä. Jätä ostamatta, ja sen sijaan avaa jo olemassa olevat varastot silmien eteen. Säästä luontoa ja vaatettasi ja pese vasta, kun on välttämätöntä.
En sano, että se aina olisi helppoa, mutta hyvä nämäkin vaihtoehdot on tiedostaa.
LISÄÄ EKOVINKKEJÄ LÖYDÄT NÄISTÄ BLOGEISTA:
Via Per Aspera Ad Astra: Ekoteko, joka säästää rahaa – Matkalla
VillaNanna: Ekoteko, joka säästää rahaa
Helppoja ekotekoja: Käy läpi ruokakaappisi
Älykodin avaimet: Hevihävikki kuriin
6 thoughts on “Ekoteko, joka säästää rahaa”
Itse asiassa hallitsemattoman kulutuskulttuurin rakentamisessa psykologiaa on hyödynnetty varsin häikäilemättömästi. Nyt muutosta on toki jo nähtävissä, myös sosiokulttuurisella tasolla, mutta käyttäytymisen ja tapojen radikaali muutos vie vielä paljon aikaa.
Yksi keskeinen ongelma on se, että arjessa on melko vähän helposti saavutettavia mielihyvän lähteitä. Ostaminen ja syöminen ovat lähes kaikille mahdollisia, kun taas vaativammat asiat – kuten uuden oppimisen ilo tai uudet kokemukset – edellyttävät kärsivällisyyttä ja organisointia. Siksi mielipahaa paikataan usein sillä, mikä on nopeinta ja halvinta.
On myös totta, että vaatehuolto ja erityisesti turha peseminen kuluttavat paljon resursseja. Vaatteet, jotka eivät ole suorassa kosketuksessa ihon kanssa, eivät useinkaan vaadi pesua jokaisen käyttökerran jälkeen – urheilu- ja alusvaatteet ovat toki asia erikseen.
Itse olen ratkaissut tätä hankkimalla erillisen vaaterekin makuuhuoneen nurkkaan, jotta pesukertoja tulisi harvemmin.
Sinäpä sen sanoit. Nopeasti hyvä mieli – herkkuja ja shoppailua. Pidemmän päälle eihän siinä järkeä ole, vaikka olenhan minäkin näihin sortunut. Onneksi omaa toimintaa voi aina tarkastella ja oppiakin uutta, vaikka ei sitä helpoksi ole nyky-yhteiskunnassa tehty. Tai oman pään sisällä.
Tuo oma rekki ei ihan vielä pesua kaipaaville vaatteille on kyllä fiksu juttu!
Meidän perhe on kyllä ihan kamala käytettyjen vaatteiden myttääjä! Lapset toki pieniä, mutta pyykkiä pestessä kiertelen sitten huoneiden mytyt ja aika usein nakkaan vain koneeseen. Tässä olisi kyllä paranneltavaa.
En ole onnistunut omille lapsukaisillenikaan opettamaan tätä! Eli vaatteet tippuu siihen missä ne riisutaan. Ei auta vaikka kuinka olisi näyttänyt mihin ne kuuluisi laittaa. Itse yritän tsempata tässä, niin olisi ainakin minulle itselleni niitä kohtuu rypyttömiä käyttövaatteita helposti napattavissa seuraavina aamuina. En ihan hirveästi pidä pyykin pesusta, joten siinä mielessä tämä motivoi. En tiedä mikähän niitä lapsia sitten motivoisi 😅
Vaatehuolto on yksi tärkeimpiä asioita, näin säästyy tosiaan pitkä penni. Myös siinä, että opettelee sen verran korjaamaan vaatteita, että kun nappi irtoaa, voi helposti ommella uuden tilalle.
Pienet korjausompelukset olisi kyllä itse kunkin hyvä osata. Minä harjoittelen kaikkea sitä tekemään ja ehkäpä jo vähän paremmalta näyttävät omatkin korjaukset tätä nykyä.