Viime päiviin on riittänyt mukavia hetkiä niin ystävän puutarhajuhlista oman pihan ympäri kuljeskeluun. Noin muuten päivät periaatteessa seuraavat toisiaan samankaltaisina. Vien nuorimman hoitoon ja aloitan työt. Lounaalla viihdytän koululaistamme ja iltapäivällä joko jatkuu toimistohommat tai on airbnb-asuntomme siivousta. Viikonloppuisin siivoan sekä nautin vapaa-ajasta.
Muutama vuosi sitten siirryttyäni siisteihin sisätöihin huomasin tasaisen työrytmin tuomat ilot sekä sen, kun puolifyysisen homman majatalossa lopetti, niin iltaisin ei ole enää niin poikki. Työn tuoma hyötyliikunta oli silti ihan hyvä juttu, koska nyt istumatyö on tuonut haasteen liikkua paljon enemmän vapaa-ajalla kuin ennen. Noh, joka työssä on varmaan ne hyvät ja huonot puolet.
Nykyisen työni hyvät puolet ovat ne, että töitä pystyy vähän säätelemään. Erityisesti näin kesällä olen hyödyntänyt sitä, että teen myöhempään, jotta pääsen koululaisen kanssa puolen tunnin pyörälenkille päivällä. Tai kuten viime perjantaina, kun tarvittavat hommat olivat tehty, niin pääsin lähtemään jo klo 13.00, kun menimme koululaisen kanssa piipahtamaan Punkaharjulla. Lähinnä siksi, että kerkiäisin kaksin hänen kanssaan aina välillä olemaan ja jotain kesäpuuhaa keksittäisiin. Olisi muutakin kuin sohvalla makaamista hänellä, kun vanhemmat ovat töissä.

Punkaharju on oiva kohde ja siellähän olisi vierailupaikkoja vaikka ja kuinka. Tällä kertaa suuntasimme kotieläinpihalle lapsen eläinkaipuun myötä. Hepokatin pihalta löytyi kilttejä kissoja siliteltäviksi, pari pupua, poneja, kanoja ja viiriäisiä, lampaita ja vuohia. Kuulemma toisen tai miksei saman tien molempien vuohien olisi pitänyt muuttaa meille. Jätimme eläimet kuitenkin omaan kotiinsa, mutta ihanaa, että ne herättävät rakkaudentäyteisiä tunteita.


Oli mukava katsella ja haistellakin eläimiä, koska näin lemmikittömänä perheenä ei sitä eläinten kanssa olemista nyt niin paljoa ole. Siinä paarmoja häätäessämme ja heinäsirkkoja sekä hassulta kuulostavaa bää bää -vuohen määkinää kuunnellessa oli vähän lomafiilis. Ei ollut kiirus. Muutamia muita vieraita käyskenteli kaikessa rauhassa tiluksilla. Kun kissat oli rapsuteltu ja vuohet käyty pari kertaa tapaamassa ajoimme läheiseen Inkerintalon vohvelikahvilaan.

Herkkuvohvelit ovat taattu täällä Kruunupuiston rantakahvilassa. Tällä kertaa me ja iso joukko brittejä nautiskelimme antimista. Kiersin myös Inkeritalon mielenkiinnosta, vaikka joskus juhlissa siellä olen ollutkin. Miten kaunis, vanha rakennus. Loistava juhlatila kahdessa kerroksessa. Punkaharjun kuuluisaa harjureittiä olikin mukava ajella kotiin palatessa.

Lauantaina oli vuorossa naapurin puutarhajuhlat, joissa nuori dj soitti tanssimusiikkia savukoneineen päivineen. Sää suosi ja vieraat olivat juhlatuulella. Muuten viikonloppu meni leikkipuistoissa, torilla ja vuokra-asuntoa pari kertaa siivotessa.
Sirkus Finlandia saapui Savonlinnaan ja kävimme esityksen koko perheen voimin katsomassa. Pidän tällaisesta perinteisestä showsta, jossa esiintyjät pistävät itsensä likoon, liveorkesteri soittaa eikä tiedä milloin se klovni nappaa lavalle mukaan (kuten nappasikin pari pahaa aavistamatonta miekkosta) ja voikohan se trapetsitaiteilija pudota.. Lasten toivoisin innostuvan enemmän tällaisesta viihteestä kuin Youtuben loputtomista videoista. Tiedän, menetetty peli joltain osin, mutta toisaalta miekannielentä ja extreme pyörätemput pitivät katseet tiukasti lavalla.

Vesisadetta on muutamina päivinä nyt ollut, mutta vastapainoksi on ollut lämmintä ja aurinkoistakin. Näistä kivoista keleistä, jos mistä pitää iloita aina kun on mahdollisuus. Sade on tärkeää, vaikka eihän se haittaisi, että lähinnä yöaikaan tulisi taivaalta alas.

Kotipuutarhassani hedelmäpuut ovat jo lupaavasti täynnä raakileita ja ne muutamat hassut laittamani kesäkukatkin ovat kauniisti kukassa. Lapsen koulusta tuoma kurkun taimi kasvattaa hienoa vihreää varttaan. Ei muuta. Mansikkasato jäi puolestaan olemattomaksi ja talven aikana puolet mansikoiden taimista oli johonkin hävinnyt kuin maan nielemänä. Pensasmustikkaakaan ei taida olla tiedossa. Jos muuten olisin tajunnut juhannuksena ostamieni mansikoiden olevan kesän parhaimmat ja makeimmat, niin olisin uhrannut niihin vielä muutaman euron. Nyt en ole vähään aikaan edes ostanut mansikkaa. Makeus tuntuu hävinneen ainakin täälläpäin joka lajikkeesta.

Kesäisin meille muuttaa aina vanha avo-mersu, jolla on leppoisaa kauniina päivänä lähteä ajelulle kylille. Juniori on erityisen onnessaan päästessään sen kyytiin, vaikka enhän minäkään valita.

Kuinka muilla on heinäkuu alkanut? Lomaillen vai töissä? Vai molempia!

6 thoughts on “Heinäkuun hyviä hetkiä kylillä ja kotona”
Ompa siellä ollut paljon mukavaa puuhaa 🙂 minäkin mieluusti adoptoisin vuohen tai kaksi bääkimään olohuoneeseen!
Tässä kuussa on saanut olla aivan lomalla, mutta tuntuu olevan niin paljon äksöniä että toivoisi olevansa töissä välillä! Noh, pitää nauttia niin kauan kuin kestää.
Ihan mukava heinäkuun alku on kieltämättä ollut. Täällä on niin kova lemmikkikuume eräällä lapsukaisella, että käytännössä mikä tahansa eläin kelpaisi.
Kuulostaa siltä, että ei tarvitse miettiä mitä sitä lomallansa tekisi. Nautit nyt vaan kesän menoista! 😁
Sellainen kiireetön lomafiilis on ihana! Kun on vielä lämmin ja aurinkoista, niin elämästä pääsee nauttimaan täydestä.
Mansikat ovat varmaan saaneet liikaa kosteutta sateista. Se on yksi syy, miksi maku jää aika pliisuksi.
Meillä heinäkuu lähti vauhdikkaasti käyntiin pienimuotoisella road tripillä. Saimme nähdä sukulaisia, joiden kanssa ei ole tavattu toviin.
Ilmat ovat olleet täälläpäin aika hienoja (sateitakin on ollut, mutta lämmintä on edelleen). Suomessa oli aika viileä koko meidän reissun ajan.
Olen samaa mieltä. Leppoisa lomafiilis syntyy, kun on sopivasti tekemistä ja hippuisen laiskottelua. Road trip kuulostaa mukavalta, näkee paljon eri paikkoja ja pääsee moikkaamaan kavereita ja sukua. Täälläpäin on ollut aika ok nämä säät, minusta. Satelee joo, mutta vain vähän aikaa ja pian on taas hiki päässä. Hyvää lomaa sinulle!
Olipa mukava postaus! Kuvista päätellen kelitkin ovat suosineet. Minusta tuntuu, että heinäkuu on ollut surkea ainakin Turussa. Muutamia aurinkoisia ja lämpimiä päiviä lukuunottamatta… Olen liiankin kelillä käyvä ihminen. 😉
Kiitos! Säät ovat suosineet. Siis kotieläinpiha-päivänä piti sääennusteen mukaan sataa kissoja ja koiria ja ukkostaa. Mutta ei. Aurinko on useimpina päivinä voittanut sadepilvet, että ihan tyytyväinen kesän keleihin tähän mennessä. Nyt sitten lupaa surkeaa perjantaita, kun pitäisi lähteä saareen grillijuhliin..