Aika lailla kolme vuotta sitten näpyttelin ensimmäiset blogipostaukseni ja ensimmäinen juttu taisi koskea kesäpukeutumista. Blogin perustaminen oli nopea juttu ja puskin sen omassa mielessäni läpi äkkiä ennen kuin peruisin sen. En siitä pahemmin muiden kanssa tainnut keskustella, vaan puuhailin asian parissa kotona aina vauvan nukkuessa päikkäreitä.
Haaveilin naistenlehtimäisestä sisällöstä, jota onkin aika haastava tuottaa. Valokuvat olisi paree olla omasta takaa ja ihailemiani catwalk-kuvia ei voi julkaista, tietenkään, kun en niistä raaski sitten maksaa. Mutta pikku hiljaa blogi on muotoutunut sellaiseksi kuin se on. Nelikymppisen lifestylea, minun näkökulmastani. Me kaikki nelikymppisethän elämme sen verran erilaisia elämiä, että tämä tosiaan on vain minun kokemukseni asiasta.
Blogipostauksen kirjoittaminen
En ole kovin järjestelmällinen asian suhteen ja vaikka olen yrittänyt harjoitella suunnittelemaan postauksia eteenpäin, en vain onnistu siinä. Yleensä aika viime tippaan menee postauksen kirjoittaminen. Ja viime tippa tarkoittaa itselle annettua aikarajaa, jolloin jotain pitää olla valmiina. Pari kertaa viikossa mieluiten. Blogin kirjoittaminen voisi olla helpompaa, kun saisi itsensä tekemään etukäteen enemmän asioita valmiiksi. Jännästi se tuo muu elämä vie aikaa tältä harrastukselta. Ja se tämä blogi minulle on, spontaani harrastus ja mieluisa sellainen.
Blogipostaukset
Toivoisin pukeutumiseen liittyvien artikkeleideni innostavan teitä lukijoita kokeilemaan kenties jotain uutta tai saavan aikaan joskus ahaa-elämyksen tapaisen. Kivaa on myös se, että googlettamalla löytynyt postaukseni kenties vastaa johonkin sen hetken tarpeeseen. Olen myös aidosti yllättynyt aina, kun kuulen jonkun lukevan blogiani, joka ei ole sukulaiseni. Päiväkirjamaista blogia en osaa pitää, mutta huomaan opetelleeni kirjoittamaan hieman omasta elämästäni. Jos tapaat minut livenä, en ole luonteeltani järin avoin ihmistyyppi. Ei sillä, että en osaisi kertoa. En vain usko kenenkään olevan kiinnostunut.
Blogin tavoitteet
Niin, tässä elämässähän joskus tuntuu siltä, että et ole mitään, jos ei ole vähintään 5-vuotissuunnitelma tehtynä taulukoineen ja budjetteineen asiasta kuin asiasta. Budjetoinnit kyllä puuttuvat blogistani, mutta on minulla vakaa tarkoitus kirjoittaa blogista parempi ja pitää huoli, että sisältö on mielekästä. Vuosi sitten haaveilemani kirjoituskurssi on vielä toteutumatta, mutta sitä kohden ollaan menossa. Olen aika pitkälti lopettanut hötkyilyn, vaikka mielessä pidänkin tietyt asiat koko ajan.
Haluaisin ottaa rohkeammin kantaa muodin maailmaan ja tuoda omia näkemyksiäni esiin. Sitä kun ei ole alan ammattilainen, niin tuntuu kuin heiluisi koko ajan muiden tontilla. Syksyä kohden jälleen sisustusaiheita syntynee lisää ja kotikaupungin menoista kirjoitan tasaiseen tahtiin. Jos minulta kysytään, niin jokaisen pitäisi vähintään kerran elämässä tulla piipahtamaan Savonlinnassa.
Koska itselleni en suinkaan tässä kirjoita, päiväkirja lieneisi silloin oikea paikka, niin olisi kiva vastata paremmin lukijoiden tarpeisiin. Kommentteihin saa aina laittaa mitä olisi kiva tai hyödyllistä lukea täällä minun blogissani.
Bloggaaja
Olenko bloggaaja? Olen. Olenko tottunut siihen, että minua kutsutaan bloggaajaksi? En. Aina tuntuu yhtä hassulta, vaikka pitäisihän kaiken itselle tärkeän tulla aina selkärangasta asti. Yöllä herätetään ja kysytään, mitä on 2+2? Neljä. Oletko bloggaaja? En. Ehkäpä sen sisäistäminen vaatii vielä seuraavat kolme vuotta.
Tulot
”Paljonko sillä blogilla tienaa?” ”Maksaako sinulle joku siitä jotain?”
Niin, eihän tässä työnantajaa sillä lailla ole. Ihan itse sitä tekstiä tuotetaan ja harvemmin siitä kukaan mitään maksaa. Paitsi jos on osannut kaupallistaa itsensä minun blogia paremmin. Tai myy e-kirjoja, verkkokursseja, selfhelp-oppaita ja mitä näitä on. Olen huono yhteistyökumppaneita etsimään ja sitten toisaalta minua lähestyvät tahot, jotka usein tarjoavat rihkamaa, halpavaatteita, kauneushoitoja Viron ja Turkin klinikoilla olen jättänyt välistä.
Muutamia ihania ja minun arvomaailmaani lähellä olevia tuotteita olen testannut ja niistä kirjoittanut, kuten vastuullinen muoti, käytännölliset tavarat ja palvelut, ekokosmetiikka. Sellaisesta ei ole syytä kieltäytyä. Saan myös passiivista tuloa kuukausittain. Asia mikä aina kaikkia kiinnostaa on ne tulot. Sanotaan nyt näin ympäripyöreästi, että blogi on tuonut minulle viisinumeroisen tulovirran tähän mennessä.
Someloma
Lomaa tästä hommasta ei suoranaisesti ole tullut pidettyä. Talvella päätyöstä otettu loma vähentää kirjoittamista huomattavasti kyllä, kun päivät kuluvat täysin lasten kanssa. Sen kerran kun ollaan pidempään yhdessä ilman töitä, koulua tai hoitoa, niin tuntuu väärältä olla kirjoittamassa paljoa sinä aikana. Mutta kirjoitan vähän, joten somelomaa se ei kuitenkaan taida olla.
Lopettaminen
Moni lopettaa bloggaamisen muutamassa vuodessa. Enkä ihmettele. Viehän tämäkin harrastus aikaa. Aina ei ole sanottavaa. Joskus olisi ihana olla vain kirjoittamatta. Vaikka kirjoittamista rakastankin. Eikö olekin kaksipiippuista. Vai sekopäistä. Jokaisella varmaan mielipide tähänkin.
Yritän pitää tämän blogin kirjoittamisen hauskan puolella ja tietyllä tavalla rentona. Asioilla on aina kaksi puolta enkä kuulu siihen superihmisten joukkoon, joka raivolla raastaa 110% kaiken täysillä maaliin ja hoitaa yhtä aikaa kaiken mahdollisen ja yksin. Haluan toki saavuttaa asioita ja kirjoittaa blogia menestyksekkäästi. Ilman, että kuolen uupumukseen siinä välillä. Tiedättehän. Jatkan tätä blogin kirjoittamista niin kauan kuin se on mielekästä. Pidän siitä, että täällä käy väkeä. Jos joskus tulee uusi aikaa vievä projekti eteen, niin sitten varmasti kirjoitustahti hiljenee. Lopettamista en mieti lainkaan tällä hetkellä.
Ykkösblogi
Kun ei ole idoleita, niin ei oikein ole ykkösblogiakaan, jota täysillä fanittaisin. Luen laajalla skaalalla muotia, lifestylea, matka- ja perheblogeja. Pidän kovasti monista kirjoittajista ja heidän blogeistaan sekä palaan melkein viikottain niiden pariin. On kiva lukea laajasta aihevalikoimasta. Siksi minunkin blogissani on monia aiheita. En pystyisi laittamaan kaikkia paukkuja vain yhteen aiheeseen.
Saavutukset
Henkilökohtainen saavutukseni on se, että blogi on pystyssä ja sain tästä itselleni mielekkään jutun. Saavutukseni on se, että olen kirjoittanut juttuja, jotka keräävät lukijoita. Olen löytänyt kivoja yhteistöitäkin. En siis karsasta mainostamista, kunhan ne ovat fiksuja juttuja. Muutama on kehunut rohkeuttani kirjoittaa blogia. Muutama on kertonut osin rohkaistuneensa oman blogin perustamiseen minun esimerkin kautta. Tämä viimeisin asia on sydäntä lämmittävä ja tuntuu uskomattoman hienolta. Toivoisin lisää blogeja perustettavan, vanhoja elvytettävän ja jos minulla on ollut jotain vaikutusta uusien perustamiseen niin vau. Olen otettu.
Kolme vuotta omaa blogia takana ja on se minusta kannattanut, koska olen iloinen ja edelleen tyytyväinen valintaani aloittaa blogi. Laittaa oma naaman kuva sinne tänne. Se on muuten aika kamalaa, mutta kaikkeen kai tottuu. Blogin kirjoittaminen ei onneksi tuskastuta, vaikka joskus ei haittaisi yhtään, jos juttuaiheita vain pulppuaisi jostain, koko ajan. Kiitos sinulle, kun luet! Pidetään blogit voimissaan ja entistä parempina.
12 thoughts on “Paljastuksia blogin takaa”
Kiva esittely. 🤗 Ja onnea kolmevuotiaalle blogeille sekä sille, että olet rakentanut sen näin upeaksi. 🤩
Kiitos valtavasti ihanista sanoista! Johonkin se kolme vuotta on hurahtanut yhtäkkiä.. 😁
Kiitos tästä, näitä oli kiva lukea! Sisältötoiveena sinun ja perheesi arki, my day -juttu ja arkiruokakattaus 😉
Oi kuinka kiva kuulla! Ja iso kiitos sisältötoiveista, laitettu ylös.
Olipa ihana lukea siun blogitaipaleesta! ^^ Aina toisinaan sitä miettii, että miten aika riittää kaikkeen ja välillä ei inspiraatiota ole ollenkaan. Pyrin tekemään postauksia etukäteen ja ajastamaan, mutta nyt kesällä on riittänyt niin paljon muutakin tekemistä, että ei ole ihan niin paljon kuvannut kuin suunnittelin alunperin. 🙈 Mutta, mutta eiköhän tämä tästä.
Ois ihanaa julkaista vähintään kaksi, mutta mieluiten neljä postausta viikossa, mut aika paljon riippuu elämäntilanteesta. Toisinaan vaikeina hetkinä on ollut itsellä henkinen kantti ihan kiinni normaalissa elämässä ja selviytymisessä, mut kirjoittaminen helpottaa aina oloa ja on huippua keskittyä välillä johonkin ihan muuhun kuin omiin murheisiin. 🤗
Ihan on samanlaisia tuntoja. Aikaa olisi kiva jostain nyhtäistä enemmän, mutta toisinaan muu elämä vie mennessään eikä tietokoneelle kerkiä istahtamaan. Iltamyöhiin en voi tehdä, kun jää unet liian lyhyiksi. Tuo etukäteen tekeminen vaikkapa kahdeksi viikoksi olisi unelma. Olen todennut, että helpoiten saan kaksi postausta kirjoitettua viikossa. Joskus kolme, mutta sen enempään ei todellakaan rahkeet riitä. Onneksi tämä on hauskaa ja blogin äärelle on aina kiva tulla. Vaikka ei ihan ehkä tietäisi mistä tänään haluaa kirjoittaa.
Onneksi olkoon blogitaipaleelle! Se on lyhyt aika elämästä mutta kun selailee omia postauksiaan ja kelaa mitä kaikkea on tapahtunut, siinäkin ajassa tapahtuu vaikka ja mitä.
Ihanan hyväntuulinen pohdiskelu blogin takaa, tätä oli mukava lukea ja oppia uuttakin! Voin niin samaistua tuohon, että ei itse koe olevansa kiinnostava ja hämmästyy jos jotakuta oikeasti kiinnostaakin lukea juttuja ja palata aina uudelleen. Onkohan se huijarisyndrooma vai perisuomalainen äärivaatimattomuus.
Kiitos ihanasta kommentista. Lyhyt aika toden totta, ja kaikenlaista on siihenkin mahtunut. Blogista on kiva myöhemmin itsekin katsoa mitä on tullut kirjoitettua ja millä fiiliksellä.
En osaa sanoa mitä se olisi vaikkapa omalla kohdallani se, että aina saa jonkun slaagin, kun joku kertoo käyneensä lukemassa minun blogia. Joku syndrooma selvästi! 😂
Onnea ja menestystä sinulle ja blogillesi!
Kolmessa vuodessa moni asia selkenee, toinen rutinoituu.
Onhan se näin, että yhteistöiden määrä on suoraan verrannollinen panostukseen. Mutta suuri määrä mainoksia ja postauksia ei vielä takaa mitään laatua.
Mielestäni blogisi on hyvä juuri sellaisenaan. Upeat kuvat, laadukas sisältö ja sopivasti erilaisia aiheita.
Kiitos Nadine kannustavista sanoista! Oli voimaannuttavaa ne kuulla, varsinkin kun sinun blogiasi fanitan.
Tätä postausta oli tosi kiva lukea🙂 Sä olet kyllä onnistunut tässä blogissa todella hyvin. Teksti on sujuvaa ja kuvat kauniita. Inspiroiva kokonaisuus! Paljon onnea ja menestystä!
Iso kiitos ihanasta palautteesta ja kauniista sanoistasi, otan ne nöyränä vastaan. ❤️