Jokaiselta meiltä taitaa löytyä ainakin yksi pieni neliskanttinen huivi. Jos ei muuten, niin kenties lahjaksi saatuna. Tarkoitan sellaista 50cm x 50cm huivia, joka usein tuntuu vähän liian pieneltä. Se astetta isompi n. 70cm on helpompi käyttää. Minultakin löytyy pieni huivi, jota käytän silloin tällöin. Liian vähän. Korjataanpa homma, koska nyt kun paneuduin tähän asiaan, löysin kolme kätevää tapaa hyödyntää tätä pikkuruista huivia.
RUUSUKSI KAULAAN

Olen huono käyttämään kaulakoruja, vaikka moni asu koru kaulassa näyttäisi paremmalta. Hyvänvärinen huivi, omille kasvoille sopivilla väreillä siis, käy mainiosti kaulakorusta. Aika näyttävästä sellaisesta. Antakaapa kun näytän.
Aloitetaan laittamalla huivi kolmion muotoon, eli taitetaan kerran kulmasta kulmaan.




Ruusuke ei synny niin sanotusti itsestään. Henkilökohtaisesti tein aluksi sen virheen, että vedin huivin päistä tasatahtia, jolloin tarvitaan tuuria, että ruusu muotoutuu nätiksi. Eli harjoittelua ja huivin päiden vetoa hieman vaihtelevalla vedotahdilla. Jos ruusuke näyttää epäsuhdalta, etsi huivista kohta, josta vetämällä saa juuri sen kohdan pienenemään. Tämä asia selviää parhaiten kokeilemalla ja harjoittelemalla.
Kun ruusu on juuri sopiva, niin kietaistaan huivi kaulaan. Taakse nätit pienet solmut.
Näin saadaan kivaa vaihtelua vaikkapa juuri sen kaulakorun käyttöön. Eri värisillä huiveilla saa aikaan mitä paremmannäköisiä kukkakoristeita kaulaan. Eikä taida tulla ihan jokaisella sama vastaan.
KUIN KAULAKORU
Tähän huivikikkaan tarvitaan pieni huivi ja kaunis sormus. Ei haittaa, jos sormuksen ympärysmitta on nafti. Oma liukas huivini pysyy paikoillaan, kun sormus on pienehköä kokoa.

Aloitetaan avaamalla huivi kokonaan ja yhdestä kulmasta lähtien pyöritetään huivi pötköksi.

Kietaistaan huivi kaulalle roikkumaan.
Sormus sujautetaan huivin päiden läpi ylös kaulalle asti.
Otetaan toinen huivin pää ja työnnetään se sormuksesta läpi yläkautta.

Siistein lopputulos tulee, kun huivin pään työntää sormuksen takaa. Kuvassa työnnän sitä hieman sivusta, jotta näette mitä tarkoitan.

Lopuksi vedetään huivin pää läpi niin, että huivin tekemä lenkki sormuksen ympärille pitää sormuksen paikallaan. Asetellaan koru haluttuun asentoon ja huivikikka on valmis.


TYVIKASVUN PELASTUS
Värjäytän tukkaani ja aina välillä aika värjäysten välissä venähtää. Niin kuin nytkin. On kyllä tosi komea juurikasvu, jota ei joka päivä jaksaisi katsoa. On se kampaaja jo varattuna, mutta sitä ennen taidan piilotella tai hämätä katsojia tällaisella perus-huivikampauksella.
Kyseessä ei ole enempää eikä vähempää kuin huivi takakautta otsan luokse kietaistuna ja kaupan päälle saa hauskan rusettiefektin. Minun kun on jotenkin vaikea käyttää pantoja sekä pidän hiuksiani enempi vähempi aina samassa tyylissä, niin tällainen huivi hiuksissa on jo hurja muutos. Kiva muutos, ainakin omasta mielestäni.

Aloitetaan kieputtamalla huivi mahdollisimman pitkäksi. Eli avataan huivi kokonaan ja siirretään kaksi vastapäistä kulmaa huivin keskelle. Sen jälkeen taitellaan kapeaksi kokonaisuudeksi kuten kuvassa alla.

Huivi niskan taakse ja aletaan nostaa huivin sivuja kohti otsaa. Pidempitukkaisen kannattanee laittaa tässä vaiheessa ponnari ja lopuksi avata se, jolloin huivin takaosa jää mukavasi hiusten alle piiloon.

Tähän tarjoitukseen tämä pieni, myös bandana-huiviksi kutsuttu huivi on enemmän kuin passeli.

Ja sitten ei kun solmimaan. Umpisolmu onnistuu aina.

Onhan tämä vanha tuttu. Mutta itselläni ihka ekaa kertaa. Milloin sinä olet viimeksi käyttänyt huivia hiuksissa? Tätä taidan itse käyttää enemmän kuin opetella sitä pannan käyttöä. Vai pitäisikö sekin nyt tässä kaikessa hiushullutuksessa kokeilla!? Kohta varmaan leikkaan eri mallin hiuksiini.
Viimeisin silaus huivin käytölle tapahtuu jo ennen käyttöä. Eli se pesulappu ja merkkilappu poistetaan. Ne ovat yleensä pienillä pistoilla kiinni juurikin sen takia, että ne ovat helppo poistaa. Luulenpa tämän jakavan ihmisiä puolesta vastaan. On heitä, jotka jättävät laput ja neuletakkien ”henkarinarut” leikkaamatta. Ja meitä, jotka leikkaamme ne aina pois, ensimmäisinä.

Näistä huivikikoista teen videon myös instagramin tililleni, mutta näinhän tässä taas kävi, niin kuin usein käy, että aika loppui kesken. Linkkaan sen tähän hetimiten kun saan tehtyä.
Omistatko huiveja? Onko huiveissa jotain lempikokoa, jota tulee suosittua?

6 thoughts on “Pieni huivi kolmella tapaa”
Vau, miten hienoja huivitaiteiluja! Kaikki kivoja ja sopivat juuri sinulle täydellisesti. Olen joskus aiemmin ollut jollakin tasolla huivi-ihminen, nykyään käytän vain talvisin kaulahuivia…hah.
Kaunis kiitos!
Syksyn tullen minulle ilmaantuu paksumpi huivi heti kaulaan. Saan siis kurkun kipeäksi muuten. Kesä ollut ainoa ajankohta, jolloin huiveja ei tule niinkään käytettyä. Asusteena yritän nyt opetella enemmän käyttämään näitä kevyempiä huiveja, kesälläkin.
Talvisin tykkään käyttää muhkeita huiveja, ja se ainoa ohuempi huivi minkä omistan, roikkuu rusetilla laukussa kun ei ole riittänyt taidot sen taitteluun kaulaan :’D voisin ottaa uuden yrityksen näillä ohjeilla!
Muhkeat huivit kelpaavat minullekin!
Huivi laukun koristeena on kiva lisäys ja vaihtelumahiksia saa eri väreistä. Ja hyödyllinen myös kahvan suojana, kun haluaa suojella vaikka nahkalaukun kahvaa.
Totta puhut, tällaisia pikku huiveja on omassakin kaapissa käyttämättömänä. Niille on tosiaan vaikeahkoa keksiä käyttöä. Kiitos paljon vinkeistä! Päähän olen keksinyt sen laittaa, mutta muut taittotavat ovat minulle uusia.
Iskin silmäni tosin enemmän hienoon valkoiseen paitaasi kuin huiviin 😊.
Meinaa jäädä joo käyttämättä! Olen käynyt läpi vaatekaappiani tässä ja osa on lähtenyt myyntiin ja osaa, kuten tätä huivia, yritän tästedes hyödyntää monipuolisemmin. Onhan se kuitenkin nätti kuin mikä.
Kiitos kovasti, paita on Lindexin mallistoa.