Jipii, se on nyt kesä! Palasin lasten kanssa juuri viikon reissulta ja aika katsoa mitä hupi maksoi. Niin, onko teille muille ikinä yllätys miten paljon rahaa jossain jutussa menikin? Aloitin viime kuussa pienten tavoitteiden asettamisen itselleni ja viimeksi se oli viikottaiset kävelylenkit. En oikein meinannut keksiä mitä tässä kuussa asettaisin tavoitteekseni, vaikka aiheita parantaa omia tapoja kyllä löytyisi. Mutta näinpä se taas selkeni tämäkin uusi lupauksen aihe. Sen voisi muotoilla näin: käytä fiksusti rahaa kesähoukutusten edessä.
Eihän tuo lause vielä mitään saa aikaan, ainakaan meikäläisessä. Konkreettisia toimia on päätettävä ja mietittävä mihin ne euronsa hassaa. Kesä on houkutusten aikaa ja kesällä rahaa saa menemään enemmän kuin muina vuodenaikoina, niin ainakin halutessaan. En sano, etteikö tässä saisi elää ja ottaa elämästä iloa irti. Uskoakseni sen voi tehdä, vaikka vähän miettii raha-asioita ensin.
Kaikki hupi tuntuu maksavan vuosi vuodelta enemmän. Oli se sitten huvipuisto, mökkeily, shoppailu, herkut.. Toki yrittäjien on ansaittava elantonsa, mutta voi ne menot silti kirpaista pankkitiliä inhottavasti. Itselleni tämän lupauksen toteuttamiseksi seuraavat toimenpiteet ovat tarpeen:
-Tarkistan kuukausittaiset laskut, koska menoja niistä kertyy kesälläkin. Ja niistä ehkä kannattikin nyt aloittaa. Kesällä olisi ollut uusi kausi alkamassa niin yhden aikakauslehden kuin suoratoistopalvelun vuositilauksessa. En olisi muistanut, ellen olisi käynyt kaikkia läpi. Päätin peruuttaa molemmat. Tilaamaani lehteen ei tulekaan uppouduttua ihan siihen malliin kuin olin ajatellut. Enemmänkin puolihuolimattomasti selaan sen läpi. Miksi ihmeessä tilaan sitä? Tavan vuoksiko? No, suoratoistopalvelun peruutus olikin helpompi päätös, koska heidän vuositilaus oli nousemassa peräti 39 euroa aiemmasta. Lapsetkaan eivät ole pitkään aikaan sitä katsoneet, joten voinen luopua tästä palvelusta hyvillä mielin.
-Pienistä puroista kasvavat suurimmat virrat, ainakin minun kohdallani. Tämä on varmaankin se minun todellinen akilleen kantapääni. Muka pienet ostot siellä täällä, ja loppupeleissä kuukausitasolla menot voivat olla aika huimat. Nyt tällä viimeisimmällä pienellä reissullamme ostin hyvin helposti taas kaikenlaista lapsille… Oli herkkua, oli lelua ja lehteä. Hmm. Pärjäisivätköhän he kuitenkin vähemmällä? Tietenkin tarpeellisia asioita on edelleen syytä ostaa, mutta miten sitä lipsuu tuhlailemaan aina kaikenlaiseen extraankin.
Vastauksena edelliseen on ennakoiminen. Enempi kotona tehtyjä eväitä autoon, pilkottuja hedelmiä rasiaan ja mehun himoon vaikka lantrattavaa versiota pulloon valmiiksi, ennen kuin ostaa huoltsikan vitriinin hippusen hinnakkaita tuotteita, joita meidän lapset eivät aina syö edes loppuun. Omia leluja reissuun mukaan pienemmille.
-Ennakoiminen toimisi varmasti myös niin, että päivän ohjelmat olisivat vähän paremmin etukäteen mietittyjä. Joihinkin kohteisiin saa netistä ostettua edullisemman lipun, kunhan sen tekee etukäteen. Tätä pitäisi hyödyntää enempi sekä muistaa tarkistaa mm. S- ja K-paikkojen tarjoukset. Olen haka unohtamaan tarjoukset ja se harmittaa joskus jälkikäteen aika lailla. Tosin osassa pitää muistaa itse olla tarkkana ja kertoa kassalla tarjouksesta. Henkilökohtaisia tarjouksia eivät myyjät voi tietää.
-Reissuun lähtemisessä on puolensa ja puolensa. Pakkaaminen olisi syytä tehdä huolellisesti, koska unohtunut meikkituote, laturi tms. on turha kulu reissussa, jos sellainen olisi löytynyt kotoa. Terveisin taas 5 euroa kotiin unohtuneeseen hiustuotteeseen tuhlannut. Ja näitä esimerkkejä kohdallani riittäisi vaikka muille jakaa.
-Moni kaverini on alkanut vannoa ruokien noutopalvelun nimeen. Kotiostoissa ja mökille mentäessä. Eli netissä valitaan ostettavat ja ne noudetaan itse kaupan aulakaapeista koodilla. Maksaa se jotain. Mutta tiedän minunlaiselleni kaupassa kävijälle sen olevan suorastaan voittoa, kun jäisi heräteostokset suorittamatta. Tätä pitäisi niin todellakin testata! Samoja asioitahan sitä pääsääntöisesti kaupasta kotiinsa kantaa, joten kauppalista olisi aina valmiina siellä palvelussa. Sitä paitsi, ruokakaupassa kärryjen kanssa kiertely ei ole lempipuuhaani lainkaan.
Itselleni voisi käsivarteen kirjoittaa muistutuksen: joka kerta ei tarvitse ostaa jätskikioskin jäätelöpalloa. Ohi voi kävellä. Ulkoruokinta voi tarkoittaa myös piknikiä – ei tarvitse mennä kesällä aina ravintolaan. Minä kyllä syön lautaseni tyhjäksi, mutta noiden lasten kanssa se on vähän eri juttu. Hyväksi havaitut eväät kun ottaa mukaan, viltin ja vähän kylmäkallea, niin ruokailu onnistunee luonnon helmassa, rannalla, puistossa. Piknik voisi olla suurempikin elämys ja sen muistaa jälkikäteen paremmin, kuin ulkoruokinnan ravintolan terassilla.
Aion tänä kesänä saada käytettyä euroni järkevämmin kuin aiemmin. Vähentää heräteostoja. Jostain se on aloitettava, kuten nyt tästä pohdinnasta täällä blogissa. Ostotilanteessa voisi väläyttää ajatuksen aivoihin, että onko tämä nyt aivan pakko saada? Ostanko vain siksi, että se on alessa? Mitä tapahtuu, jos sen jättää ostamatta? Lapsien kohdalla, leikkivätkö he tällä vielä ensi viikolla, meneekö rikki kuinka helposti ja olisiko joku parempi vaihtoehto olemassa? Hetken mielijohteesta ostetut jutut ovat usein turhia ja ilman niitäkin olisi voinut elää erinomaisesti.
Tiedän, että tarkemmat ihmiset budjetoivat. Käyttävät exceliä. Ihan tähän en vielä pysty taipumaan, mutta yritän saada aivoni käännettyä sille taajuudelle. Mietin kyllä voiko rahankäyttöön tehtävää lupausta alkaa edes miettiä, ellei ole valmis joka ostoa sinne exceliin viemään. Eihän siinä muuta ongelmaa, mutta jäisi viemättä. Ja saattaisi siinä samalla pieni lupaus kesälle jäädä taulukkoahdistuksen alle. Yritän tämän pienen lupaukseni kautta toimia järkevämmin mitä tulee mm. heräteostoihin, jotta kesän menot eivät syksyn alkaessa aiheuttaisi liikaa harmaita hiuksia.
Jos nyt jostain annan itselleni pisteitä reissusta lasteni kanssa on se, että otin ainakin reippaasti luettavaa mukaan. Lapsillemme kirjat ovat tärkeitä ja juniorille se tarkoittaa iltasatuja, yleensä 2 kappaletta, niin satuja tarvitaan viikon reissuun aika paljon. Toki joitain suosikkikirjoja luetaan usean kerran, mutta uusi satu on aina uusi satu. Mukana minulla oli kestokassissa useampi kirjaston kirja, omalla autolla kun matkasimme.
Oletko sinä kesälläkin tarkan markan kuluttaja, vai tuleeko nautittua enemmän kesän kunniaksi?
6 thoughts on “Pi€ni lupaus kesäksi”
Olen tien päällä vähän molempia, tarkan markan että ”lomamoodi” päällä -ihminen. Kun asuu nyt kauempana perheestä niin tulee järjestettyä ”reissuja” pitkin vuotta, jolloin tulee sorruttua esimerkiksi niihin huoltoasemien kalliimpiin ostoksiin. Jälkikäteen ei uskalla laskeskella kuinka paljon olisi säästänyt jos olisi joko a) ostanut sen limsan ennen reissua ruokakaupasta tai b) jättänyt kokonaan ostamatta. Tyytyväisenä tietenkin maksaa tuotteen extrahinnan siitä vessapiipahduksestaan, varsinkin pienemmillä asemilla. Huoltoasemien koko päivän seisseissä kahveissakin on se oma tunnelma, heh.
Omat isommat eväät ovat kuitenkin löytäneet tiensä pakkauslistalle; koitti se päivä kun ne kaupan valmiskolmioleivät ja huoltsikoiden kehnosti täytetyt sämpylät tulivat korvista. Smoothienkin tekee mieluummin nykyään omaan kätevään pulloon kuin sotkisi naamansa (ja autonsa) kaupan valmiilla, jossa se korkki roikkuu kiinni.
Ja äh, samaistuin tuohon että kun jotain olennaista unohtuu, sen joutuu ostamaan ja sitten elämään sen ylimääräisen kappaleen kanssa 😀 joskus kertyi ihonhoitotuotteita ja hiuslakkoja monen vuoden tarpeisiin..
Kieltämättä vaihtelee tuo rahankäyttö itselläkin. Osaan kitkutella, ja toisinaan olla aivan liian höveli. Ehkäpä matkoillakin jokin kultainen keskitie olisi hyvä. Tarvittaessa käyttää huoltsikoiden palveluita, minähän haen aina kahvia autoon ja sitten erityisesti nirsojen mukuloiden kohdalla muistaa ottaa kotoa mukaan heidän suosikkieväitä.
Smoothiekorkki ollut itselläkin joskus nenässä!
Aikanaan avioero veti budjetin niin tiukalle, että oppi hyvin vaatimattomaan arkeen. Rahaa kun ei ollut. Silloin retkeiltiin lasten kanssa ihan vaan metsässä ja syötiin itse tehtyjä eväitä ja juotiin kaakaota termospullosta. Ne ajat ovat lapsille jääneet hyvinä ja rakkaina muistoina mieleen, vaikka itse murehti että ei voi muka tarjota parempaa.
Taloustilanteen helpottuessa on tilanne hieman muuttunut. Silti seuraan hyvin tarkasti kuukausi- tai viikkobudjettia, vaikka välitöntä tarvetta sellaiselle ei enää olisikaan. Arjessa pihistelen kyllä tehokkaasti.
Lomalla en sitten niin katso, mitä ostetaan ruuaksi tai mihin kulutetaan.
Näinhän se on, erilaiset elämäntilanteet voivat laittaa talouden tiukalle. Samantyyppistä se oli minunkin lapsuudessani. Paljoa missään ei käyty, mutta yhdessäolo oli tärkeää. Pieni eväsretki on kyllä edelleen hittijuttu!
Rento loma kuulostaa mukavalta, ei tarvitse exceliä koko ajan pitää päässä. Arjen pyörteissä järkevä ostaminen on sitten ehdottoman kannatettavaa. Saattaa edesauttaa myös sitä lomabudjetin kasvattamista.
Lapset kasvavat – lelut kallistuvat 😅. Ainakin itseltäni näin tuntuu.
Minä olen käyttänyt budjetointia vuosikymmeniin. Aloitin opiskeluaikana kirjaamalla budjettini vihkoon, silloin jokainen penni oli budjetoitava, kun niitä piti venyttää viimeiseen asti. Näin mitään heräteostoksia ei tullut tehtyä. Tapa jäi vaikka myöhemmin rahaa tuli runsaammin sisälle. Suuremmat ostokset olen kirjannut toivelistaan ja budjetoinut ne. Exceliin siirryin joskus 2000-luvun alussa kun se on kätevämpää.
Minä ehdottaisin katsoa tätä kokonaisuutta eri vinkeistä. Olen kirjoittanut asiasta blogiinikin: https://viaperasperaadastra.com/2021/02/09/saastovinkkeja-parempaan-elamanlaatuun/
Asia on niin, että monesti muuttamalla joitakin kulutustapojaan pääsee ei vain säästöön mutta myös parempaan elämänlaatuun. Esimerkiksi usein itse tehty eväs on ravintoarvoltaan huomattavasti parempi kun kaupan hyllystä napattu eines, heräteostos jää käyttämättä tai ex-tempore ostettu lelu osoittautuukin flopiksi. Harkitseminen kasvattaa myös lasten kriittistä ajattelua kulutuksesta.
Tapasi kuulostaa äärimmäisen fiksulta ja pysyy kärryillä mitä on euroillaan tehnyt. Parempi elämänlaatu lienee jokaisen meidän tavoitteena, ei vain aina tajuta mitä kaikkea siihen voisi kuulua. Olen samaa mieltä, ei pitäisi liikaa tottua teollisiin eväisiin, itse tekemällä tietää mitä syö ja saa juuri niin terveellistä kuin haluaa.
Kävin lukemassa tuon artikkelisi. Täyttä asiaa, herättelevä. Suosittelen muillekin!