Pohjoismaat saivat oman Voguen v. 2021 ja kevään korvalla tartuin minäkin viimein yhteen tarjoukseen ja tilasin sen kotiin. Tässä hieman fiiliksiäni lehdestä, jos Pohjoismaiden oma Vogue kiinnostelee.
Voguen tuntevat kaikkia ja ensimmäinen lehti julkaistiin v. 1892. Nyt 132 vuotta myöhemmin muoti on aika lailla muuttanut nettiin ja inspiraatiota etsitään milloin Pinterestistä, milloin Tiktokista. Vogue tekee siinä mielessä poikkeuksen, että se on pärjännyt digiaikanakin ja uusi Vogue Scandinavia lanseerattiin monien muiden muotilehtien lopettaessa printtipainokset.
Olen toisinaan lehtipisteeltä ostanut Vogue-lehtiä (milloin Iso-Britannian, milloin jenkkiversion) inspiraatiota varten ja nyt onkin ihan kätevää, kun tämä yksilö kannetaan kotiin asti. Olin reissun päällä kesäkuun alun, kun uusin lehti saapui. Vogue on kääräisty pahvimaiseen kuoreen, jonka Stora Enso on valmistanut uusiutuvasta puukuidusta. Ei siis muovikääreitä tällä kertaa.
Joka toinen kuukausi ilmestyvä englanninkielinen Vogue Scandinavia lupaa tarjota kauniita muotikuvia, haastatteluita, kauneutta ja kulttuuria pohjoismaisella otteella. Muutama suomalainenkin on osa Voguen tiimiä, ja lehden pääkonttori on Tukholmassa. Skandinaavinen muoti on suosiossa maailmalla, niin luulisi lehden kiinnostavan Pohjoismaiden ulkopuolellakin. Sitä en tosin tiedä missä kaikkialla lehti on myynnissä.
Kesä-heinäkuun lehden kannessa on ruotsalainen näyttelijä Rebecca Ferguson, aiemmassa versiossa taianomainen Björk. Tuorein lehti on paksu voguemaiseen tyyliin ja itselleni muotilehdissä tärkeintä ovat erikoisen kauniit kuvat ja haastattelut. Tällä kertaa haastateltavina ja juttujen aiheina ovat mm. suomalainen taiteilija Laura Annala, korkeushyppääjä Armand Duplantis ja hänen sometähti tyttöystävänsä Desire Inglander ja ruotsalainen poptähti Mabel.
Pinnallisia haastattelut eivät suinkaan ole. Mitään aiheita ei kaihdeta, vaan jutuissa nostetaan esille vakavat sairaudet, masennus, mielenkiintoiset elämäntarinat ja itseensä kohdistuvat vaatimukset uran ja elämän kannalta, onnistuminen ja epäonnistuminen.
Uusi tuttavuus itselleni on lehteen haastateltu norjalainen näyttelijä Kristine Froseth. Lehteä selaillessa ensin kyllä kiinnitin huomion upeisiin kuviin, jotka hänestä oli otettu. Lehtihän muuten plarataan aina ensin läpi ennen kuin se luetaan tarkemmin. Vai kuinka sinä teet? Osa kuulemma aloittaa aina lehden lopusta, mutta se ei ole oma tapani kumminkaan.
Muitakin haastatteluita toki löytyy, mutta muutama sananen kuvista. Vogue on tunnettu laadukkaista, erikoisista muotikuvistaan. Mallien päällä on usein huippusuunnittelijoiden asusteita ja vaatteita, hintalaput huimaavat päätä. Vogue myös nostaa uransa alussa olevia lahjakkuuksia esiin ja se jos mikä on varmasti saavutus kenelle tahansa pienemmälle tekijälle. Uusimmassa kesä-heinäkuun numerossa Vogue Scandinavia on keskittynyt kesän rantamuotiin, maalaiselämään ja patikointiin sekä valkoisiin vaatteisiin (suosikkikuviani, jotka otettu rannalla ja luonnossa). Aiemmassa numerossa pääsi myös hirviöbändi Lordi muotikuviin ja eläinystävinä ainoastaan vegaanisten laukkujen kera.
Lehden lopussa on aivan upeita kuvia ruotsalaisen kansantaiteilija Carl Larssonin kotoa, mutta pääosassa tällä kertaa on hänen vaimonsa Karin, joka sisusti heidän kotinsa hyvin erityyppisesti kuin 1900-luvun vaihteessa Ruotsissa oli tapana. Kaiken takana on nainen taitaa pitää paikkansa tämänkin taiteilijaparin ja miehen suosion kohdalla.
Vogue Scandinavian viimeiset sivut ovat tällä kertaa omistettu ruokakuville ja tanskalaiselle muotoilulle.
Uusin lehti oli monipuolinen kattaus asioita, jotka minua kiinnostavat. Siinä on ajankohtaista muotia, mielenkiintoisia ihmisiä, kulttuuria, pohjoismaista lifestylea. Taisin tykätä tästä uusimmasta numerosta enemmän kuin kevään numerosta. En tosin osaa ihan pukea sanoiksi miksi. Aiheet ja kuvat osuivat nyt niin nappiin. Mutta Voguesta voitaneen sanoa, että se on unelmia, visuaalista kauneutta ja hetki aikaa itselle. Ei se ihan jokaiselle olekaan, vaan muodin, designin ja muotoilun on jollain lailla resonoitava.
Vogue on minusta kyllä osunut oikeaan tyylillään ja siinä miten se puhuttelee kohderyhmäänsä. Rohkeasti itseensä uskoen ja omaa juttua tehden. Niin kuin meidän kaikkien pitäisi elämässä noin muutenkin tehdä.
8 thoughts on “Pohjoismaiden oma muotiraamattu Vogue Scandinavia”
Kiitos! Teit tästäkin lehdestä minua kiinnostavan – myönnettäköön, etten ole juuri koskaan tarttunut Vogueen tai ne kerrat ovat ainakin yhden käden sormilla laskettavissa. Nyt, kun olen jäänyt lomalle, voisi ajatella hankkivansa muutamia uusia lehtituttavuuksia päiväkahviseuraksi terassille. 🙂
Oi lomalla onkin ihanasti aikaa lukea kirjoja ja lehtiä. Suosikkipuuhaani!
Ei ole koskaan tullut luettua, mutta nyt alkoi kiinnostamaan 🙂 lehtien lukeminen ajatuksen kanssa on ihanaa!
Sepä se, kun kerkiää kunnolla. Liian usein plaraa vähän ja jo on aloitettava jotain hommaa ja jätettävä lehden luku. Siksi ei montaa lehteä meille tulekaan, harmittaa jos ne jäävät lukematta.
Olipa ihana postaus Voguesta! 🤗 En ole pitkään aikaan ostanut lehtiä – ennen Elle ja Costume tuli kotiin plus kauppareissulta tarttui usein mukaan InStyle- lehti. Nämä kolme olivat lemppareitani, mutta nykyään… Noh, en edes muista milloin viimeksi olen ostanut lehden. 🤔 Muotikirjoja olen ostanut kylläkin, erityisesti katumuotiin painottuen. Pitäisi varmaan kokeilla, olisiko scandi Voguesta noiden aiempien lehtien korvaajaksi! ^^
Se on kun oma suosikkilehti lopettaa (Elle oli just hyvä) niin jonkinlainen kynnys opetella uutta lehteä lukemaan. Tosin somesta saa kivasti inspiraatiota ja muotikirjat kuulostaa ihanilta! Aluksihan tätä Vogue Scandinaviaa ei saanut lehtipisteiltä, mutta nyt olen kyllä ihan paikalliskaupan valikoimista sen bongannut.
Itsekin tykkään painetuista lehdistä enemmän kuin verkkoversiota. Se on toki vanhanaikaista, mutta se on niin kiva, kun voi pitää taukoa ruudusta. Olen aikoinaan lukenut paljon muotilehtiä, mutta nyt se vähän jäi saatavuuden takia. Kaksi lempilehtdistäni siirtyivät verkkoon, mutta en lähtenyt perään. Nyt lehtiä saisi kaupasta paremmin, mutta kieli on vähän vaikeaa 😁. Englannin kielessä täällä ei myydä edes Vogueta yleisesti, kaikki on liettuaksi.
Joten luen vanhoja ukrainalaisia Natali-lehtiä.
Oma hetki lehden kanssa on niin mukavaa. Rauhoittuu ihan eri tavalla kuin kännykän kuvia katsellessa.
Joo, en minäkään ostaisi lehteä, jonka kirjoituksista en ymmärtäisi mitään. Ehkäpä vanhassa vara parempi niin kuin sanotaan, ja vanhempi muotilehti saattaa olla hyvinkin ajankohtainen muotivillitysten kiertäessa iloista ympyrää.