Onpa ikävä kirjoittaa keskellä heinäkuuta mitä ihmettä sitä puuhailisi sadepäivinä. Yksi tai kaksi sadepäivää nyt menee tuosta vain, mutta mitäs sitten kun se ikävä keli vain jatkuu ja jatkuu. Jos kuulut niihin ihmisiin kuin minä, joita sade jossain määrin saa vähentämään menojaan, niin jotain tekemistä oman kodin seinien sisäpuolelle kaipaa.
Jos itse jotain elämältäni kaipaan enemmän, niin se on unta. Sadepäivänä voi hyvällä omalla tunnolla ottaa päiväunet. Levätä. Moni nukkuu ja lepää aivan liian vähän. Kukin omista syistänsä, kenellä vuorotyö, pienet lapset vai vain paha tapa notkua kännykällä yömyöhiin. Kaatosateella ikkuna raolleen, sateen ääntä kuunnellen ja koisimaan.
Sateella voi sisustella pienesti, vaihtaa jotain elementtiä kuten taulujen paikkaa tai pyöräyttää koriste-esineet eri paikoille. Kesällä noin muuten sisustaminen ei aina innosta tai sille ei ole aikaakaan. Juuri nyt on satanut kaatamalla aamusta asti ja olohuoneen siistiminen tuli meillä enemmän kuin tarpeeseen. Olkkarin maton reunat olivatkin taas täynnä hylättyjä, mutta tarkasti parkkeerattuja pikkuautoja. Jännästi se silmä tottuu leluihin ja väitän niiden yön aikana aina lisääntyvän pikkaisen, kunnes kunnon siivousraivolla ne lopulta kottikärryjen kanssa raivataan omille paikoilleen. Sadepäivänä tähänkin aikaa.
Jos siivous ei sateella innostele, niin sitten voi piipahtaa keittiön puolelle. Leipominen ei ole huono harrastus sateella. Pieni piirakka, sämpylöitä tai loman kunniaksi mansikkakakku. Itse en leivo viikoittain, joten jokin sysäys leivonnalle usein tarvitaan. Viime viikolla sysäys oli lapseni, joka ilmoitti, että leivotaan mansikkakakku. Näin tehtiin samalla kun ulkona satoi kissoja ja koiria.
Otetaan iisisti. Kun piknikille pihalle tai rannalle ei ole asiaa, niin kaikki oman terassin, parvekkeen tai olohuoneen lattian omaavat voivat silti syödä herkkuja ja muita itselle mieluisia asioita ja ottaa iisisti. Se onkin nykyihmiselle suorastaan synti. Olla suorittamatta jotain tehtävää, istua ja mussuttaa mansikkaa posket pulleina. Sitä kutsutaan myös oman hyvinvoinnin ylläpidoksi ja viisaimmat meistä ovat sen jo sisäistäneet. Kyllä jaksaa suorittaa, kun ensin vähän hemmottelee itseään.
Monen puuhan lomassa on rentouttavaa kuunnella äänikirjaa. Viihdyn kaikenlaisissa siivoushommissakin selvästi paremmin. Olen nyt kuunnellut vuorotellen Sara Önnebon Tytär, Tulisaaren murhat -dekkaria sekä Seela Sellan urasta kertovaa Sellasta, jonka Satu Silvo lukee. Molemmat vaikuttavat oikein hyviltä, vaikka kummassakaan en ole vielä loppuun päässyt.
Siivouksesta puheen ollen sadepäivä on hyvä syy laittaa kaapit järjestykseen ja tehdä sekatavaralaatikon inventaari. Ei näitä sitten enää viitsi tehdä, jos se aurinko joku päivä muistaa meitä olemassaolollaan. Jotenkin kamalaa olisi tuhlata aurinkoinen kesäpäivä kodin siivoukseen.
Suosittelen myös vähintään kerran kesän aikana kokoamaan palapelin. Tekemään ristikkoa tai sudokua, kumpi nyt luonnistuu paremmin. Nämä kaikki ovat uskomattoman koukuttavaa puuhaa, tehostavat aivotoimintoja hyvällä tavalla ja rauhoittavat toisin kuin kännykän selaaminen. Oma suosikkini on ristikot.
DIY. Uskomattomat määrät tee se itse -ohjeita netti ja some täynnä. Ei ole siis uusi kukkaruukun pinnoitus tai kesäkassi ohjeista kiinni. Inspiroidu ja aloita kaipaamasi tuunausprojekti. Vanhalle lipastolle uusi elämä, lasten kalusteisiin uusi maalipinta päälle tai tee itse kauniista kankaasta taulu. Vai kenties diy- saippuaa, kynttilöitä tai tyhjästä munakennosta kukkakranssi. Kyllä. Kaikkeen sitä pystyy, kun kerran aloittaa.
Sadepäivänä on mukava myös mennä saunaan tai kylpyyn. Kasvonaamio hetkeksi tai jalkoja virkistävä jalkakylpy samaan syssyyn. Itsestä huolehtiminen kesämenojen keskellä voi vähän unohtua, joten sadepäivän tuoma breikki kannattaa käyttää hyväkseen.
Kirjoittaminen on sadepäiviin hyvä vaihtoehto. Kirjoita hetki omaa päiväkirjaa tai täytä omien lasten ”Ensimmäiset vuodet-kirjaa” siitä mitä ovat oppineet ja tehneet. Takaan ja vannon, että nämä faktat unohtuvat yllättävän nopeasti. Kenties sade edesauttaa luovaa tekstiä runon tai novellin muodossa. Voi myös suunnitellla tulevia blogipostauksia. Tai alkaa suunnitella omaa blogia. Koska miksei? Kirjoittaminen on mukavaa.
Sosiaalisen median alustoja on jo aika monta. Pitäisikö liittyä johonkin itselle uuteen? Siinä ihmetellessä vierähtää tovi jos toinenkin. Somen kissavideot sekä miljoonat muut pätkät naurattavat sadepäivänä. Sanon ääneen nyt vielä suoratoistopalvelutkin. Meillä on taas yksi suoratoistopalvelu tilattuna ja sekin lähinnä koululaisen pitkää lomaa ajatellen. Eipä sillä, tulee sieltä itsekin katseltua yhtä jos toista.
Äänikirjojen lisäksi voi yhtä hyvin kuunnella podcasteja. Niitä on monen mittaisia ja ne yleensä kestävät alle tunnin. Tänään kerkisin kuuntelemaan jo uusimman jakson Vappu Pimiän Valo Pimiässä podcastia, jossa eläköitynyt poptähti Antti Tuisku kertoo omia ajatuksiaan mm. kristinuskosta ja astrologiasta.
Sadepäivänä on mitä parhain mahdollisuus kuntoilla sisätiloissa, ja sehän onnistuu käyttäen vaikkapa omaa kehon painoa tai apuvälineitä kuten keppiä, kuminauhaa, jumppapalloa apuna. Monella saattaa kaapin perukoilta löytyä paino jos toinenkin pölyttymässä. Kuntoiluvideoita on youtube pullollaan, joten niitä kannattaa hyödyntää. Rauhallinen joogahetkikin voi olla hyvä vaihtoehto.
Jos mikään näistä ehdotetuista ei kiinnostele, niin takaan, että seuraavan tunnin ohjelma tulee tässä. Soita tädille, isovanhemmille, iäkkäälle sukulaiselle. Tai miksei omille vanhemmillesi. Milloin olet viimeksi kuulumiset kysellyt? Meillä kaikilla on joku, jolle pitäisi soittaa useammin, mutta aina sitä lykkää. Vastaaja ilahtuu soitosta varmasti. Ja voi olla, että se päivä koittaa, kun itseä harmittaa ettei silloin aikanaan soittanut. Sanonpa vaan.
Sadepäivänä voi myös koittaa niinkin villiä kuin istua parvekkeella tai terassilla ja nauttia sateen ropinasta. Kuppi kuumaa juomaa kaverina. Menee se yksi sadepäivä siinäkin.
8 thoughts on “Sadepäivien tekemistä kotona”
Mahtavat vinkit sadepäiviin (joita tänä kesänä tuntuu olleen aivan riittävästi)! Itse tykkään lenkkeillä ja kuntoilla sateella, myös palapelit ja kirjat ovat ikisuosikkeja. Usein kehnoina päivinä tulee myös siivottua kodin nurkkia, mikä on minusta palkitsevaa, hah.
Leipominen on aina jees, myös ostoksille meneminen on minusta sadepäivien hommaa (ruokakauppa mukaan lukien).
Kiitos ja eikö vain, hyvin oltaisiin pärjätty vähemmilläkin sadepäivillä.
Tuon kun vielä oppisi, eli sateessa lenkkeilyn. Ei tule ikinä lähdettyä ja oikeastaan syytä miksi ei ole. Sataa tai paistaa, osaahan sitä juosta siitä huolimatta. Miksei myös lähtisi kaupoille, kun sataa. Kauniina, helteisinä päivinä ei huvitakaan, kuin korkeintaan pakastepuolelle jäähdyttelemään.
Niiden ”sekalaista”-laatikoiden ja hyllyjen läpi käyminen on ihan parasta puuhaa silloin kun ”ei pääse mihinkään” niitä karkuun. Kaveriksi juurikin äänikirja tai musiikkia niin ei huomaakaan kun saa hyvin aikaan 🙂
Kyllä se näin on! Sekatavaralaatikoita purkaessa aika usein kuulen sanovani, että miten tämäkin täällä on. Tai miksi tämä on täällä. Paras lienee: mikähän tämä on? Mystiset avaimet, vanhat muistilaput ja jopa salasanat (hups) löytyy. Tosin ei enää mitään hajua mihin ne salasanat kuuluvat.
Hyviä vinkkejä sadepäiville! 💕 Läheiselle soittaminen saa yleensä myös luovuuden virtaamaan – sitä on hyvä käyttää hyödyksi, jos luovuus tuntuu olevan pohjamudissa. Sadepäivät on täälläkin mennyt mm. Netflixin, blogin, editoinnin, saunomisen, maalaamisen ja käsitöiden parissa. 😊
Kiitos kovasti! Puhelimessa juttelu ei olekaan enää niin jokapäiväistä kuin se ehkäpä joskus oli. Siinäpä tapa, johon voisi totutella enempi. Ei viestejä vaan puheluja.
Sadepäivät keskellä kesää on inhottavinta mitä tiedän, koska niitä on riittämiin muinakin vuodenaikoina, oikein kyllästymiseen asti. Lapsiperheessä pitkä sadejakso voi olla täysi katastrofi, kun ei ole koulua, kavereita eikä juuri mitään kodin ulkopuolista tekemistä. Olen itsekin koonnut samantapaisen postauksen pari vuotta takaperin: https://viaperasperaadastra.com/2023/11/26/sadepaivan-tekemista-lapsiperheille/
On tullut siivottuakin sadepäivinä, mutta lopulta en enää jaksanut siirrellä ne lelut mihinkään, kun ne ilmestyi takaisin olkkariin puolelle tunnin sisällä 😁.
Et varmaan uskoisi minua vielä, mutta muutaman vuoden päästä (veikään että 2-3) pikkuautot häviävät kartasta ja siihen tulee kallis pelikone. Muuten kun aika koittaa, suosittelen ostamaan kunnollisen tietokoneen (pöytäkoneen tai läppärin), joka soveltuu mm. pelaamiseen. Kerran se hinta kirpaisee, mutta noin viidennestä luokasta eteenpäin koululaiset tekevät paljon tehtäviä koneella, joten se investointi maksaa itsensä takaisin. Meillä ei koskaan ollut erillistä peliboxia eikä sellaista ole kaivattu. Tokaluokkalaiselle ostettu läppäri on edelleen käytössä (seitsemäs vuosi meneillään).
Sadepäivät tuntuvat välillä vähän haasteellisilta. Riippuu aina millä tuulella lapset ovat. Toisinaan varmaan saisi käpylehmiäkin tekemään, kun seuraavan kerran ei mikään maailman paras pelikään kelpaa. Tylsää saa tietenkin olla, että osaisivat itsekin ratkaista ongelman, eli mitä tehdä..
Hyvä tuo sinun artikkelisi!
Vähän huokaan, kun ajattelen pelikone-asioita. Niistä kun en mitään ymmärrä, mutta eiköhän minua valisteta asiassa, kun sen aika koittaa.