Pöllö kännykän näytöllä on jo tuttu näky, kun avaan puhelimen. Aika usein se on pöyristyneen näköinen, kun en ole tehnyt tehtäviäni ajoissa. Olen oppinut olla välittämättä sen tuomitsevista katseista. Teen aina kympin aikaan illalla opintoni, jota tämä Duo-pöllö ei tunnu oppivan sitten millään paheksuessaan pitkin päivää.
Hassu pöllö ei minua haittaa ja kyllä se jaksaa kannustaakin runsain mitoin jokaisesta onnistumisesta. Aloitin ruotsin kertauksen vuosi sitten Duolingolla. Duolingo on sovellus ja hieman pelimäinen tapa opiskella vierasta kieltä. Siinä kirjoitetaan, puhutaan, valitaan sopivista vaihtoehdoista jne. Ei tätä ilmeisesti parhaana tapana pidetä opiskella kieltä, mutta itse asiassa se on toiminut minulle oikein hyvin. Opin muutaman uuden sanan per kerta ja samalla muistelen jo aiemmin koulussa oppimiani asioita. En ole käyttänyt ruotsia vuosikymmeneen missään, joten kertaus kuin kertaus auttaa.
Pöllö muuttui oikein liekkimereksi, kun sain täyteen 365 päivää kielen opiskelua. Aloitin viime vuoden lokakuussa ja vuosi tuli täyteen marraskuun lopulla. Se taitaa tarkoittaa sitä, että oppitunteja on jäänyt välistä jonkun verran. Mutta ei paljoa, jos saan vähän kehuskella. Olen yrittänyt sinnikkäästi joka ikinen päivä muistaa avata sovelluksen ja tehdä tehtävät.
En vielä tiedä mitä tekisin ruotsin kielellä, kun ei ole työpaikkaa tai tuttavia, joiden kanssa sitä käyttää. Silti pohjimmiltani luulen, että tilaisuus vielä tulee tai että tästä on minulle jotain muutakin hyötyä kuin vain se, että aktivoin aivojani. Oikeastaan aivojumppahan olisi hyvä sana tähän. Pinnistellä ja muistella saa joka kerta. Voisikohan tätä verrata vaikka ristikon tekoon? Pitää aivot toiminnassa.
Olin vastikään Helsingissä käymässä ja heti sattuu yllättäviä asioita, kun täältä susirajalta poistuu. Siinä Mannerheimintietä ajatuksissani kävellessä joku lähestyi minua ja sanoi jotain. Ruotsin tapaista. En nimittäin kiinnittänyt häneen heti huomiota ja kun käännyn katsomaan muistan vain ajatelleeni, miksi hän puhuu minulle ruotsia! Turisti toisti kysymyksensä minun epäröidessä, ja sain kun sainkin aivot ja suunkin toimimaan. Vastasin ruotsiksi mihin heidän pitäisi mennä, paljonko on matkaa ja lopetin jotenkin näin: ja, ja, det är på vänster sida av gatan.
Sinne lähtivät turistit kulkemaan opastukseni suuntaan ja minä toivoin, että löytävät varmasti perille. Oli miten oli, käytin ruotsin kieltä oikeasti ja se oli ihan hauskaa.
Tällainen kielen oppiminen saa myös haastamaan itseään. Minulla oli kaunis ajatus mennä katsomaan Svenska teaterniin Helsingin visiitin aikana joku näytelmä, sellaista komediaa havittelin, mutta tietenkin liput olivat kaikki myyty. Jos jotain, niin en ole ennen ajatellut meneväni Svenska teaterniin. Ei, ei ole tullut edes mieleen. Luulenpa, että se päivän nyt vielä koittaa, kun yritän mennä ymmärtämään jotain ruotsinkielistä näytelmää.
Sitä ennen olisi yksi haaste, johon olen arastellut tarttua. Ruotsinkielinen kirja. Pakkohan niitäkin on alettava lukemaan, jos kielen kanssa haluan pärjätä. Toistoa, toistoa, niin jää jotain päähän. Opiskelemisen huono puoli. Tällainen pitkän tähtäimen toiminta ei ole itselleni helppoa, ja vähän yllättäen olen tässä asiassa suoriutunut aika hyvin. Kokonainen vuosi ja periaatteessa joka ikinen päivä olen jaksanut opiskella pikkaisen ruotsia.
Jos Duolingossa on jotain huvittavaa niin lauseet, joita käännän eivät aina ole sieltä käytännöllisimmästä päästä. Kerkisin instagramin stooreihin jakaa tämän 365 päivän saavutukseni ja sen kylkeen laitoin yhdenkin lauseen, joka on pitänyt kääntää: ”Annan karhun nukkua”. Ihan hyvä neuvo varmastikin noin vaikkapa metsäretkelle, mutta muuten en ole varma sen hyödyllisyydestä.
Duolingo villitys on tarttunut muihinkin perheessämme. Koululaiseni aloitti japanin kielen ja minua reippaammin takoo tehtäviä. En edelleenkään maksa minun tai hänen Duolingosta mitään, mutta aika ajoin sitä saa ilmaiseksi 3 päivän kokeilun Super Duolingoon, jossa ei vähene pisteet vääristä vastauksista jne. Juuri nyt minulla on se taas päällä, sen takia kuvankin yläreunassa lukee Super. Sillä ilmaisversiolla pärjää kuitenkin ihan hyvin, jos ei suunnittele tuntitolkulla päivässä opiskelevansa. Silloin virheiden määrä saattaa kasvaa ja jos tekee liikaa virheitä, niin ilmaisversiossa joutuu odottamaan jonkun aikaa, että saa jatkaa opiskelua.
Että ihan täydellisen kiva tämä ilmainen opiskelu-ohjelma ei ole, mutta kun kerta aloitin, niin olen ajatellut jatkaakin. Ihan uutta kieltä en ole aikonut aloittaa. Jos nyt tämän ruotsin saisi jollain lailla haltuun ensin.
Osaatko sinä sujuvasti jotain toista kieltä? Mitä pidät ruotsin kielestä?
7 thoughts on “Vuosi ruotsin opiskelua Duolingossa takana”
No täällä länsirannikollahan ei auta miettiä pitääkö ruotsista vai ei, kun se vaan kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Työssä kaikki toimii kahdella kielellä, palavereissa kukin puhuu omaa äidinkieltään, asiakkaita pyritään palvelemaan omalla äidinkielellään. Kaikki materiaalit pitää tehdä kahdella kielellä. Ja oman lisänsä tuovat Ruotsin kielen murteet. Ei kovin helppoa tamperelaiselle. Olen aikuisena päätynyt tänne asumaan, en olisi ikinä arvannut, että tarvitsen ruotsia arjessani päivittäin. Tuo olisi hyvä idea lisäsanaston oppimiseen. Työssäni tack och hej ei oikein riitä, välillä sanasto vaan loppuu ja sitten puhutaan iloisesti sekakieltä 🙂
Ja kaupunki on muutenkin pikkukaupungiksi kansainvälinen, englantia puhutaan paljon myös.
Ensinnäkin nostan hattua, että kaksikielisessä työyhteisössä teet hommia ja käytät ruotsia. Moni olisi pötkinyt jo pakoon, kun toista kotimaista pitäisi käyttää päivittäin. Ruotsin kieltä varmaan arastellaan, jos tuntuu, että se ei ihan täydellisesti suju. Mutta kielitaito kehittynee huimaa vauhtia, kun kieltä on ”pakko” käyttää.
Länsirannikolla ruotsia onkin parempi osata. Pitäisiköhän tulla johonkin kielikylpyyn? 😁 Tosin nuo eri murteet sai heti empimään, nekin vielä! Kansainvälinen fiilis kuulostaa kyllä mukavalta.
Olen pari kertaa aloittanut italian opiskelin Duoligolla, mutta jotenkin se on sitten jäänyt kesken… Minulla on aina ollut se maksettu versio, kun olen jotenkin ymmärtänyt, että ilmaisversiossa tulee jatkuvasti mainoksia, jotka keskeyttävät opiskelun – mutta onkohan tämä edes totta? Voisin kyllä taas aloitella tuota italiaa, sen kielen haluaisin oppia, ja Duolingo voisi olla siihen vähintään hyvä pohja, jos vaikka menisi sitten jossain vaiheessa ’oikealle’ kielikurssille 😄
Aluksi ne mainokset kieltämättä ärsytti, mutta välillä on ajanjaksoja kun ne mainokset ovat ihan superlyhyitä – johonkin kulmaan tulee hetimiten raksi tai sulje -merkki. Duolingon omat mainokset kestävätkin sitten tuplakauan ennen kuin ne pääsee ohittamaan.
On tässä itseopiskelussa aikamoinen työ, nimittäin siinä että jaksaa joka päivä klikata sen sovelluksen auki ja tehdä ne tehtävät. Välillä jaksan tehdä vain minimin, että Duo pysyy tyytyväisenä 😅
Oikea kielikurssi missä pääsisi puhumaan muiden kanssa olisi kyllä kiva!
Ruotsia ei ole juuri tarvinnut kuin länsirannikolla asuessa viimeksi. Unohtuu kyllä herkästi kun ei käytä kieltä. Tai siis sanavarasto tuntuu tyhjenevän ja joutuu hakemaan muista kielistä apua, mutta ne monimutkaiset kielioppi-muistisäännöt muistaa vaikka vanhainkodissa..!
Duolingoa olen joskus pelaillut ahkerasti, suoritin italian kurssin aivan loppuun asti. Paljon viisaammaksi en siitä tullut, mutta sovellus on muuttunut ja laajentunut vuosien varrella että kenties opeteltavaa on enemmän.
Ai että, minä olen perheessäni ainoa, joka ei opiskele mitään kieltä Duolingossa 🙈. Pitäisi varmaan ottaa heiltä koppia.
Duolingo on ollut hauska tapa opetella uutta, tai kerrata vanhaa. Pieni haaste on ylläpitää sitä jatkuvuutta. Joka päivä on sovellus avattava ja tehtävät tehtävä. Että harkitse vain, ennen kuin sitoudut 😉