Tämä lomaviikko Sint Maartenin saarella alkoi majapaikan vaihdolla. Ihanan tilava ja moderni airbnb vaihtui erityyppiseen rantamajaan. Olemme nyt aivan meren äärellä ja rantaan lyövien aaltojen pauhu kuuluu yötä päivää sisään. Siihen ääneen on muuten aika mukava nukahtaa.
Rantamaja on vuokraisäntämme oma lomakoti, joten kaapit ovat täynnä omistajansa tavaroita ja yhtä esinettä luulin hetkeksi uurnaksi. Eihän siinä sinänsä mitään, kukin säilyttää tuhkiansa miten haluaa, mutta ei se onneksi uurna kuitenkaan ollut. Näin vain jotenkin heti mielessäni miten juniori kaataa sen joku ilta.
Uima-allas on ilahduttanut lapsia ja naapureina meillä on mukavat kanadalaiset. Rouva pahoitteli heti alkuun huonoa englannin kielen taitoaan, että osaavat ne muutkin kansalaisuudet tämän mantran. Ranskaa en puhu, joten englanti on yhteinen kielemme.
Tämä viikko on ollut kenties leppoisampi kuin kaksi ensimmäistä, jolloin uutuudenviehätys vei tutkimaan uusia paikkoja joka päivä. Kävimme tällä viikolla uudestaan Ranskan puolella Grand Case nimisessä pienessä kylässä, jossa tunnelma oli erityisen hyvin kohdillaan. Oli paikalliset ja matkailijat iloisesti sekaisin, söpöjä pikkuputiikkeja, idyllisiä ravintoloita ja kaunis ranta ilman liiallista mekkalaa. Philipsburgissa kun oli aikamoinen meno vesijettien sun muiden kanssa.
Löysimme Grand Casesta ravintolan, jossa ensimmäistä kertaa tällä lomalla juniori oli aivan innoissaan ruoasta. Ja ruoka ei ollut sen kummoisempaa, kuin isolla hiiligrillillä valmistettu kanankoipi. Toisella kerralla hän söi tietenkin tismalleen saman annoksen.
Lomalla yksi luksustekijä on ehdottomasti ulkona syöminen. Olen ruokavastaava meillä kotona ja tympiihän se ruoanlaitto toisinaan arkisin. Toki laitamme täällä lomakämpilläkin ruokaa, mutta välillä on aivan ihana karata johonkin meren rantaan ruokailemaan. Kaksi kertaa olemme käyneet kalaravintola Skip Jack’sissä, jossa nautin maukkaista katkarapuruoista. Paino sanalla maukas, koska katkaravut jäävät helposti pliisun makuisiksi.
Tällä viikolla illallistimme myös Rancho del Sol-nimisessä ravintolassa kukkulan päällä, josta avautuivat komeat maisemat. Lemmikkeinä puutarhassa pitivät riikinkukkoja, joista yksi kävi ihan ruokapöydässä asti kerjäämässä. En jakanut poke bowliani hänen kanssaan. Toivon, että saa enemmän omaan ruokavalioonsa sopivaa apetta muualta. Kukkulan päällä kävi tuuli ja mittarissa oli asteita vain 26. Näin se vain veti ihon kananlihalle. Jännästi sitä tottuu niihin kuumempiin asteisiin.
Ilahduin kovasti tässä eräänä päivänä, kun bongasin naapurin kukkapuskasta kaksi kolibria. Kipitin hakemaan kameran ja aika pitkään piti puskia vaania, ennen kuin toinen kolibreista palasi. Googlesta etsin kolibrin nimen ja toden totta tämä yksi laji täällä asustelee, eli Antillean Crested Hummingbird. Paikallaan ollessaan sillä oli höyhenet hassusti pään päällä, mutta lentäessä vetää ne näköjään niskaan kiinni.
Auton konepellin päällä puolestaan huomattiin eräänä päivänä salamatkustaja kesken ajon, eli sisiliskohan se. Ylimääräinen matkustajamme vaikutti ihan tyytyväiseltä, mutta koska lähdimme meren rannalta kaupunkiin, niin ajateltiin pysäyttää tien sivuun ja jättää lisko kotikonnuille. Kiltisti kiipesi kartan päälle ja mies kiikutti pöpelikköön. Hyppäsi pois, kun näki maan lähestyvän.
Valokuvatodisteet vielä puuttuvat, mutta yksi villiapina on bongattu matkalla ruokakauppaan. Iguaaneja ei toistaiseksi ole kuin yksi täällä uuden majapaikan ympäristössä nähty. Siitäkään en kuvaa kerinnyt napata.
Uusi vuosikin vaihtui tuossa viikon aikana, mutta olin jo sikeästi unten mailla puolilta öin, joten se kertonee jotain meidän villistä uuden vuoden juhlinnasta. Vuosi 2025 toki oli tervetullut. Toivotaan entistä parempaa vuotta, eikö!
Perjantaina lähdimme käymään pienellä Pinelin saarella, jossa on käytännössä vain uimarantoja ja rantaravintoloita. Kävely saaren karussa luonnossa onnistuu myös, mikä oli suunnitelmissamme. Saarelle oli lyhyt venematka ja onneksi aallokko oli maltillinen, kun 28 hengen veneeseen otettiin yli 40 turistia. Saaren lämpötila oli tiukka +33, joten uimme käytännössä koko ajan. Kävelyretki helteessä ei tällä kertaa houkuttanut. Lapsetkin ihan naatteja. Nautittiin kiva lounas leppoisassa rantaravintolassa, jossa muuten oli tähän mennessä iloisin asiakaspalvelu. Asiakaspalvelu ei ole kovin kummoista monessakaan paikassa täällä.
Viimeinen lomaviikko pyörähtää pian käyntiin ja sekin alkaa majapaikan vaihdolla. Alunperin emme halunneet tietenkään muuttaa kolmea kertaa, mutta sopivia asuntoja olikin yllättävän vaikea löytää, kun taisimme olla hieman myöhässä varauksien suhteen. Mutta näillä mennään.
Tässä reissumme aiemmat postaukset:
Kaksi viikkoa lomaa takana Karibialla ja Sint Maartenilla
Jätimme joulun Suomessa väliin toistamiseen
Terminaalista hotelliksi – elämyksiä suomalaisen suunnittelun helmessä
10 thoughts on “Lomaviikon kuulumiset: kolibreja ja salamatkustajia”
Tosiaan hyvään tottuu nopeasti. +33C vaikuttaa ihan kivalta, jos ei tarvitse tarpoa pölyisissä maisemissa auringonpaisteessa vaan pääsee uimaan ja auringonvarjon alle 😍.
Itselläni ei koskaan onnistunut saamaan kolibria kuvaan. Sen aikana kun kaivettiin kamera esille, se oli jo poissa. Ehkä olisi kannattanut odottaa pidempää että se palaa takaisin.
Ihania maisemia siellä! Nauttikaa! Täällä kun sataa lunta ja luvattiin pakkasta ruhtinaallisesti.
Kyllä varjo helposti kutsuu keskipäivällä. Meri ollut mukava vaihtoehto auringon paahteessa.
Kerran Kaliforniassa odotin puskissa silloisen lomakämpän takapihalla puoli päivää, että sain vikkeliä kolibreja kuvattua! Kuvat eivät silti kovin kummoisia olleet..
Kiitoksia! Toiveissa pieni, kiva pakkanen kun palataan 😁
Huhhuh ompa siellä lämmintä, täällä alkanut viimeinkin hiipiä ne kunnon pakkaset mittariin. Vaikka en helteiden ystävä olekaan, alkaa tuntumaan vaihtoehdolta etsiytyä lämpimämpään paikkaan. Kolibreissa on jotain hauskaa ja symppistä, ovat ilmeisesti todella vikkeliä kuvattavia 😀
Kyllähän se vähempikin lämpö riittäisi, mutta tuleepahan uiskenneltua meressä kerrankin. Iltaisin on mukava, kun vielä lämmin, mutta aurinko ei enää helota taivaan täydeltä.
Kolibrit on niin hauskoja lintuja!
Pieni pakkanen kotimaassa kelpaisi, ei mitään hirmulukemia.
Ai että, miten ihania lomatunnelmia! Minulle tuo lämpö olisi liki ideaali, jos nyt ei koko ajan olisi ihan noin lämmin. Olemme parhaillaan katselleet kesälomareissua, mutta lopullista päätöstä kohteesta emme ole vielä tehneet. Kohta on kaikki (hyvät paikat) myyty loppuun…
Parasta on ollut auringon kääntyessä pois omalta terassilta. Silloin on varjossa ja lämpimässä, olen nauttinut.
Yllättävän nopsaan menee matkat. Itse kun ei vuoden päähän pysty tällaisia päätöksiä tekemään, niin välillä valikoima on suppeampi sitten ollut lähempänä ajankohtaa.
Ihan mahtavaa 🙂 Eläinrikkautta, lämpöä ja toisia kulttuureita. Riittävän pitkä loma on aina plussaa. Voi olla rennommin kun ei tarvitse suorittaa. Pitkiä lomia suosin itsekin.
Mukava lämpökin. Ai että, nauttisin. Alkushokin jälkeen keho tottuu uuteen normaaliin aika äkkiä.
Totta kyllä tuo miten nopsaan sitä tottuukin. Ollut hyvä loma, kaikki viihtyivät. Ja pitkällä lomalla tulee toden totta palauduttua kunnolla.
Ihan huippua, että pääsitte noin pitkälle lomalle. Ja onhan se järkevämpääkin lähteä pidemmäksi aikaa, ihan jo aikaeron ja lentojen päästöjen takia. 🙂 Joskus olisi hauskaa reissata vähän trooppisempiin oloihin, en ole ikinä käynyt Euroopan ulkopuolella. Espanja on varmaan lähimpänä, se on ollut lämpimin maa missä olen käynyt. Vähän kavereiden kanssa mietittiin, että pitäisikö lähteä porukalla ulkomaille, mut katsotaan nyt. Se oli kyllä hauskaa, mutta saa nähdä miten tämä maailmantilanne elää, muista asioista puhumattakaan. 🙂
On se pitkä loma luksusta, josta olen todella kiitollinen. Loma on toki aina ihanaa, mutta kun voi toteuttaa vähän matkatoiveita siinä samalla, niin aivan mahtava juttu.
Ollaan muutaman ystävän kanssa ihmetelty miten me vuosia sitten saatiin sovittua viikon reissu Ranskaan yhdessä. Ei taida toteutua enää ikinä, hyvä kun saadaan yksi mökkiviikonloppu nykyään sovittua. Toki olimme pääsääntöisesti lapsettomia siihen aikaan, mutta se kaverireissu on jäänyt mieleen. Toivottavasti pääsette reissuun porukalla.