Meinasin edelliseen postaukseeni kirjoittaa, että nytpä ei tarvitse vähään aikaan matkajuttuja kirjoittaa, kun kotiinpaluu kesälomalta häämötti. Onneksi en sellaista kerinnyt lupailla, koska vietimmekin yllätyspäivän New Yorkissa. Paluulentomme St. Maartenin saarelta meni New Yorkin kautta, jossa vaihtoaikaa oli aika vähän. Syksyn aikana lennot muuttuivat pariinkin otteeseen jostain syystä, jolloin koneen vaihtoaika kutistui kutistumistaan.
Kysyimme asiasta lähtiessämme lomalle Finnairin tiskillä sekä palatessamme stuertilta JetBluen lennolla. Kaikki vakuuttelivat kovasti, että kyllä kerkiää. Hienosti kerkiää parissa tunnissa. Muistan nimittäin aikanaan juosseeni kuin viimeistä päivää Losin koneeseen JFK:llä ja hyvin kerkisin, kun koneesta poistuessa sai ”keltaisen tiketin”, jolla pääsi nopeammin jonoista läpi.

Tällä kertaa ei ollut keltaisia lippuja, vaan lähinnä epäonnea matkassa, koska tosiaan myöhästyimme siltä Helsingin lennolta. Ensinnäkin JetBluen kone lähti myöhässä saarelta, koska se ylitankattiin. Extra-aikaa meni n. 40min, kun kerosiinia kulutettiin pois. Saapuessamme passintarkastukseen JFK:llä jono oli jo aikamoinen. Yksi passintarkastaja ja satoja ihmisiä. Jossain vaiheessa tuli toinen tarkastaja. Näin ollen vietimme sen ”vaihtoajan” passijonossa. Jonotuksen jälkeen haimme laukut, koska jostain syystä ne eivät jenkkilässä ikinä mene suoraan jatkolennon koneeseen, ainakaan kansainvälisille lennoille.
Tässä vaiheessa olin ilmoittanut Finnairin portille, että emme kerkiä. Terminaalin vaihtokin olisi ollut vielä edessä. He neuvoivat menemään JetBluen tiskille varaamaan uuden lennon. Se meni ihan sujuvasti, mitä nyt JetBlue ei luvannut kuin 250$ asti korvata majoituksemme, koska kokivat myöhästymisemme johtuneen maahantuloviranomaisten toiminnasta, ei heidän omastaan.

Eipä siinä keskiyöllä jaksa tappelemaan ryhtyä. Raahauduimme taas TWA-hotelliin lentokentällä, koska se oli jo hyväksi todettu ja lähellä. Tiistaiaamuna siis avasin silmäni New Yorkissa Helsingin sijaan. Kävimme hotellin Paris Cafessa aamupalalla, ennen kuin tilasimme Uberin keskustaan.

Tekeminen piti suunnitella sen mukaan, että ei tarvinnut kovin kauaa ulkona värjötellä. Talvivaatteita ei ollut, vaan lähinnä sellaiset syysvaatteet, joilla tarkeni lentoasemalta parkkihalliin hilpaista. Tuuri taisi käydä, koska sää New Yorkissa oli nollassa. Oma vaatetukseni New Yorkin säpinään oli vähän nukkavieru, jos näin voi sanoa. Valkoiset kesäfarkut, joissa oli aika monet tummat jäljet edellisillalta juniorin kengistä, kun kanniskelin passijonossa väsynyttä lasta. Sininen syystakki, huivi ja kulahtaneet matkalenkkarit. No, eipä sitä muotinäytöstä oltu menossa pitämään.

Suuntasimme ensin Luonnontieteelliseen museoon, jossa olimme mieheni kanssa aiemmin käyneet. Nyt olikin kiva viedä lapset sinne ja he olivat todella innoissaan. Museossa on todella upea kokoelma dinosauruksen luita, täysikokoisena mm. Tyrannosaurus Rex sekä aivan valtava 37 metrinen Titanosaurus (painoi aikanaan 70 tonnia). Nisäkäs-osastolla oli komea mammutti ja paljon nähtävää ja opittavaa nisäkkäiden kehityksestä dinosaurusten kuoltua.

Kävimme läpi 4. kerroksen dinosaurukset sekä yhden kerroksen nisäkkäitä. Niitä olisi ollut enemmänkin. Alimmassa kerroksessa puolestaan oli jonkin verran avaruusaiheisia juttuja, joiden parissa vierähti vielä pitkä tovi ennen museosta poistumista. Museossa voisi helposti viettää useamman tunnin, meillä meni pari-kolme ennen kuin juniori väsähti ja lähdimme metrolla Rockefeller Centerille.

Söimme museon ravintolassa, helpointa kun oli siihen tilanteeseen se. Metrokin oli kätevästi sisäkautta saavutettavissa. Jos olisi ollut kunnon vaatetus, niin olisi ollut kiva piipahtaa Central Parkissakin kävelyllä. Museo sijaitsee aivan sen kupeessa.
Pisti silmään, että liput olivat järjestäen puolitangossa joka puolella New Yorkia. Muuta selitystä en keksinyt kuin, että entisen presidentin Carterin muistoa kunnioittaen varmaankin.

Aikamme New Yorkissa meni kuin iltamissa, joten emme kerenneet kivuta näköalapaikoille pilvenpiirtäjiin tällä kertaa, vaikka vähän mielessä sekin aktiviteetti kävi. Luistelijoita kurkkasimme Rockefeller Centerillä ja piipahdimme parissa kaupassa shoppailemassa pikkuautoja ja vaatteita. Times Squarelle kävelimme värivaloja ja ihmisvilinää katselemaan. Koululaisemme onnenpäivä koitti, kun astuimme kolmikerroksiseen M&M’s karkkikauppaan.

Tämän kummoisempaa emme sitten New Yorkissa kerinneet tehdä. Lapset olivat iltakuudelta jo väsyksissä, joten tilasimme Uberin karkkikaupan kulmalle ja siitä tunnin matka ruuhkassa takaisin TWA -hotellille laukkuja hakemaan.
New Yorkin tuuli on omaa luokkaansa talvella ja nollakeli tuntui vilakalta. Osatekijänä tuntemuksissani saattoi olla takana ollut kuukauden loma +30-asteisessa kelissä, mutta huonomminkin olisi voinut toki keliasiat olla. Edellisviikolla New Yorkissa oli kuulemma satanut kosolti lunta.
Tällä hetkellä olen jo kotisohvan huomissa. Nollakeli se on täällä kotonakin, joten pahimmat pakkaset eivät olleet tällä kertaa odottamassa, vaikka aika kurjaahan se tämä vesilätäköiden kertyminen jäällekin on. Karibian lämpöisiä vesiä muistellessa…

8 thoughts on “Nukkavieruna New Yorkissa”
Onneksi keksitte mieluista tekemistä odotellessa seuraavaa lentoa! New Yorkissa näkemistä ja tekemistä varmasti piisaa 🙂
Tervetuloa takaisin tänne ihmemaahan, jossa käydään taas monta vuodenaikaa läpi yhden kuukauden aikana! 😀
Päivä meni kieltämättä rattoisasti ison kaupungin ihmeissä. Nyt tosiaan kotimaan säätiloja tutkailemassa. Vähän huonolta vaikuttaa noin niin kuin pystyssä pysymisen puolesta..
Kurjaa, että myöhästyitte jatkolennolta! Toisaalta vaikuttaa olleen mukavasti tekemistä ja muuta New Yorkissa. 🙂 Nyt on ihan ihmeelliset kelit tammikuulle – monena päivänä on ollut jopa sumua, jota ei yleensä talvella näe ollenkaan. Ihan horror oli eilen ajaa harrastukseen ja takaisin illalla, kun ensin oli 4 astetta plussalla ja sit iltaa kohden kiristyi. Talvipohjatkaan eivät meinanneet enää pitää. 😀
Kotiin se mieli olisi jo halunnut, mutta tilanteen mukaanhan se on mentävä. Yritimme ottaa ilon irti New Yorkista ja itselle tuli ainakin hyvä mieli, kun lapset yhteen ääneen julistivat, että olipa hauska päivä!
Outoa keliä toden totta. Liukkaus on jälleen tapissaan, ainakin täällä Savonlinnan seudulla.
Olihan seikkailu! Mutta. Pääsitte näkemään New Yorkin ja keksitte sopivasti tekemistä. SEn jälkeen onkin kiva palata omalle kotisohvalle…
Loppu hyvin, kaikki hyvin voitaneen todeta. Oli ihan hyvä väliseikkailu suurkaupungin pyörteissä ennen arkeen laskeutumista.
Aina sitä sattuu ja tapahtuu. Nykiin kyllä joskus haluaisin..
On se tavallaan epäonnea, että myöhästyitte lennosta, mutta toisaalta, kun budjetti ja aikataulut sallii, niin miksipä ei. NYC on mainio paikka vierailla. Siellä on aina tekemistä ja tuo luonnotieteen museo on maailmankuulu. Olisi kiva itsekin vierailla sellaisessa.
Toki, vaatetus olisi voinut olla tukevampaa, mutta muuten tuskin kukaan on huomannut mitään omistusta. On sielläkin väkeä laidasta laitaan.