Olen viikonlopuksi lähdössä Tahkolle ystävän kemuihin ja niinpä pohdinnassa oli torstain kunniaksi viikonlopun vaatepolitiikka. Päiväthän Tahkolla menevät ulkoiluvaatteissa, mutta molemmille illoille on tiedossa illanviettoa isossa porukassa. Pukukoodi on rento, mutta koska kyseessä on juhlaviikonloppu, niin tekee mieli sanoa ”mekko”. Iltojen asuksi sopisi varmasti joku simppeli mekko, ehkä saapikkaat, kivat sukkikset ja koruja.
Neulemekko, tai vastaava voisi käydä. Sellaisen saa muokattua vaikka miten juhlavan näköiseksi näteillä asusteilla. Yritän pitää mielessä, että jos tällä kertaa en lähtisi ylipukeutumaan.
Itselläni harvoin on selkeää visiota aluksi miten haluan pukeutua. Ideaa on lähdettävä kaivamaan oman vaatekaapin perukoilta tai katsella valokuvia vanhoista tyyleistä. Oma blogi on siinä mielessä ihan kätevä, kun ne kuvat ovat tallessa.
Nyt ajattelin nostaa potentiaaliset mekkoset silmieni eteen, niin josko siten saisi konkreettisesti asuidean. Mekoista todettava: samankaltaisuutta on havaittavissa. Joukossa on yli 10 vuotta palvelleita mekkoja sekä muutama uudempikin ostos. Harmaan ja liilan sävyjä, mustaa ja yksi vaalea. Hmm, ei tässä nyt mitään ilotulitusta saada aikaan näillä.
Pohdin mekkoja katsellessani, että saatan taipua hihallisiin versioihin. Ei tarvitsisi sitten miettiä lisäyläosaa, eli ylimääräisiä hihoja lämmittämään. Neuletakkia tms. Simppeliys on joskus vaan parasta.
Kaivelin tuossa samalla muutamat sukkahousutkin kaapista ja ai kamala, kun vedin niitä jalkaan. En tarkoita sukkahousuja, vaan karheita jalkojani. Kuiva sisäilma vai mikä siinä on, että iho kuivuu niin kovin. Reilu viikko vasta kotona, kun palasimme ihoa hellivästä ilmastosta. Viikko siis meni, että iho on taas ihan kuralla. Onneksi vähän kerkiää tehdä hoitotoimenpiteitä jalkapohjille ennen reissua. Eivät sitten riekaloita sukkahousuja jo jalkaan puettaessa.
Miten hauskaa muuten, että näin tammikuussa pääsee juhlistamaan ystävää ja miettimään mitä ihmettä laittaa illanviettoihin päälle! Ei ihan joka tammikuista herkkua.
Tahkolle tie käy Kuopion kautta ja näin ollen niin perjantaille kuin sunnuntaille on ohjelmaa sinnekin. Miehen kanssa lähdemme tosiaan reissun päälle ja hän on ihanan yllärin perjantaille sopinut. Piipahdetaan jossain konemessuilla katsomassa jotain työkonetta. Älkää kysykö. En minäkään tiedä. Sunnuntaina sitten tullaan Kuopion Ikean kautta kotiin. Arvaatko kenen yllätys se oli?
4 thoughts on “Mekkoinventaario”
Oi, oi oi! Rakastan mekkoja. Ja tuo valitsemasi neulemekko on niin kaunis päälläsi – ja stailasit sen ihan täydelliseksi!
Olisi kiva lukea myös farkkuinventaarista…Itseäni farkut ovat aina kutkuttaneet (ja niitä on kaapissa lukuisia), mutta nyt tuntuu,e ttä oikein täydellisiä farkkuja ei enää ole. En kestä, että kiristävät, en kestä, että ne roikkuvat jne.
Kiitoksia, farkkuinventaari olisi kyllä tarpeen. Hyviä farkkuja on vaikea löytää, ja aina pitäisi päästä kokeilemaan.
Ihania nuo siun mekot! ❤️ Mitäpä sitä hyvää vaihtamaan, jos on löytynyt tietty mekkomalli, materiaali ja pääntiet mistä pitää eniten. 😊 Miulla kans huomaa vaatekaapissa joitain yhtäläisyyksiä, mut huomasin, että mustia hameita pitäisi olla enemmän, kun tuntuvat olevan koko ajan pesussa.
I feel you, tää talvi on ollut aika paha ihon kannalta, jos on yhtään atooppiseen taipuvainen iho. Miulla on niskassa, kaulassa molemmin puolin ja yläselässä ollut ihottumat koko talven ajan. Viime viikolla alkoi jo kasvoihin levitä, niin ei kun kuorintaa, kosteutusta ja ahkeraa rasvaamista koko ajan. Sama juttu lapsen ihon kanssa, joka päivä saa hölvätä kasvoja ja taipeita. Toivotaan et kevät tulee nopeasti tai luontoäiti ainakin lopettaisi tämän jatkuvan plussalle-pakkaselle-plussalle- sahaamisen!
Kiitos, suuria yllätyksiä ei mun mekkovalikoimassa ole 😅 Suosikkejahan sitä käyttää eniten, ja se onkin paha kun ei ole kerinnyt pestä sitä vaatetta, mitä haluaisi just tänään käyttää.
Sanos muuta, joskus tuntuu, että tätä ilmanalaa ei ole tehty ihmisen iholle. Lapsia rasvaan kanssa ja mm. rohtuneet huulet jatkuu sentin huulista ylös ja alas.