Jouluisia inhokkiasioita

Suokaa anteeksi tämä vaihteeksi ei niin positiivinen postaus, mutta kai nyt jokaisella on jotain inhokkiasioita, jotka liittyvät jouluun. Joulukuu vaihtui juuri ja hössötykset ovat alkamassa. Halusi sitä tai ei. Tähän liittyen teki yllättäen mieli jakaa muutamia inhokkijuttujani liittyen jouluun ja heti alkuun sanon, että ei tätä ihan hirveän vakavasti kannata ottaa. Makuasioista ei voi kiistellä väittävät, ja vaikka pidänkin joulusta kovasti, ei se 100% minuakaan miellytä.

Katsotaanpa mitä inhottavaa tässä lämminhenkisessä ja lasten odottamassa juhlassa sitten voi olla?!

Joulu vuoden ympäri
Pidän joulusta, mutta haluaisin juhlia sitä jouluna. Joulun aikaan. En ihan vielä lokakuussa, syyskuussa tai varsinkaan ympäri vuoden. Olen sen verran nykyajan menoon sopeutunut, että jouluisia asioita voi jo marraskuussa näkyä, en saa siitä päänsärkyä aikaan, mutta jo syyskuun puolella näkyvät ekat joulutuotteet esimerkiksi kaupan hyllyillä ihmetyttävät. Onko elämä niin hektistä ja kovaa, että nykyihminen kaipaa pehmeää joulua aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin.. jouluinen tunnelmahan on yleensä sellainen lohduttava ja lämmin. Pohdin samalla miltähän joulusta ahdistuvista ihmisistä mahtaa tuntua tämä yli 3kk kestoinen jouluhullutus?

Kuivat tortut
Kovasti jouduin miettimään mistä jouluruoista en tykkää ja löysin sellaisen. Se on seuraavan päivän joulutorttu. Sakarat ovat muuttuneet kuiviksi käntyiksi, joissa ei ole enää makua ja hillo on kylmänä suorastaan inhottavaa. Lämmittäessä torttu lötkähtää ja hillo polttaa suun. Ei ole pakko syödä ja tiedättekö mitä, en syö. Perinteinen joulutorttu maistuu ihan hyvälle kahvin tai glögin kera, kun se on jokin tovi sitten otettu uunista.

Aaton kauppareissu
Jos olisin fiksumpi, niin en kävisi aattona kaupassa. En edes aatonaattona. Suurimmat ruuhkat kauppareissuilla olen kohdannut juuri jouluna. Aika ajoin eteen- eikä taaksepäin pääse käytävillä ja mitä lähemmäs kassoja etenee, sen hullummaksi menee.

Ylenpalttisuus ja täydellisyyden tavoittelu
Joulu on hieno juhla, mutta vähän suorittamiseksi se tuntuu joskus menevän. Rennoin rantein voisi kutsua uutta tapaani lähestyä tätä jaloa juhlaa. Totesin, että en pärjää täydellisyyden tavoittelussa. Olen myös alkanut pitää hassunnäköisistä, persoonallisista joulukuusista melkein enemmän kuin täydellisen tuuheista, tekolumihuurretta oksillaan olevista tekokuusista. Joulun ei pitäisi olla pelkkää säihkyvää pintaa. Eikä varmasti monella olekaan, mutta jotenkin sitä joulun henkeä, rauhaa ja rakkautta toivoisi leviävän yhtä paljon kuin glamöröösiä glitteriä, jolla peitetään jouluna niin muovikuuset, lahjapaketit kuin omat tunteet.

Materiarakkaus
Tämä menee samaan kastiin edellämainitun kanssa ja tunnen piston sydämessäni. Ostan lahjoja lapsilleni aina aika paljon, uusia ja joskus käytettyjäkin. Ja miksi, oi miksi. Vähemmälläkin pärjäisi ja aina osuu joku huti, jota ei käytetäkään niin paljoa. Tiedän, että lahjavuori ei tee minusta yhtään parempaa äitiä. Tässä on vielä harjoiteltavaa, että osaisin ajatella järkevämmin lahja-asiat. Tästä puolesta itsessäni joulun aikaan en pidä.

Inhokki joululauluni
Noh, kanava autossa vaihtuu aika nopsaan, kun alkaa hitaat sävelet soida, joissa joka tavua venytetään tarpeettoman pitkään. (Poislukien Varpunen jouluaamuna, kun sen oikealla hetkellä kuuntelee.) On myös tämä yksi joululaulu, jota en ole tainnut pystyä alusta loppuun koskaan kuuntelemaan eli Juice Leskisen Sika. Se on varmasti ihan hauska, mutta ei tuo joulutunnelmaa lainkaan, joten se on joutunut meillä kiellettyjen listalle. Lapsuudestani asti olen inhonnut jostain syystä niinkin viatonta ja ilmeisen mukavaa kappaletta kuin Pieni rumpalipoika. En pysty kuuntelemaan.

Inhokkipuuhani
Se olisi joulusiivous. En tiedä paljastanko nyt olevani jotenkin tavallista likaisemman huushollin ystävä, mutta raivokasta, pari päivää kestävää joulusiivousta ei meillä tehdä. Maratonisiivous ei ole minua varten. Yritän aina pitkin viikkoa siivoilla ja hoitaa jonkin osa-alueen pois alta. Haluan, että on peruspuhdasta, mutta joulunakin meillä on kaikki kaapit yhtä sekaisin kuin arkena, kaakeleissa jälkiä ja sauna saattaa jäädä kuuraamatta. Eikä haittaa joulunviettoa yhtään.

Inhokkiohjelmat joulun aikaan
Nyt mennään alueelle, jonne en mielellään menisi. Eli arvostelisi kaikkien rakastamaa ohjelmaa, joka kuuluu vissiin 85% suomalaisten perheiden joulunviettoon. Nimittäin, vanha klassikko Lumiukko. Lapsena en pitänyt tästä hidastempoisesta ohjelmasta enkä aikuisenakaan saa sitä katsottua.

Alakuloinen joulufiilis
Jostain sekin aina kampeaa paikalle, erityisesti ilta-aikaan enkä tiedä kuka sen kutsui. En haluaisi olla surumielinen jouluna, mutta.

Liian tiukat perinteet
Jos jostain en pidä, niin siitä, että kynsin ja hampain pidetään kiinni jostain perinteistä, vaikka vuodet ovat erilaisia. Joskus vuoden lopussa joku saattaa olla aivan kuitti ja odottaa vain rauhallista joulunviettoa kotonansa, mutta eihän sellainen käy päinsä, kun aina on käyty siellä ja täällä, ja pitäähän sitä joululounaalle tulla ja mennä.. Jokainen meistä varmaan tunnetaan henkilöitä, joilla on neuvoja, ohjeita ja sääntöjä muillekin: näin on aina tehty ja näin pitää tehdä. En yhtään ihmettele miksi ihmiset uupuvat joulunaikaan, kun on aika paljon manööverejä suoritettavana, sukulaisia tavattavana, asioita huomioitavana ja tietenkin iloinen ilme kasvoilla pidettävänä. Pointtini: toivoisin jokaisen uskaltavan viettää omannäköistä joulua. Juuri niin kuin haluaa, ja ihan just tänä jouluna. Vaikka täti vetäisikin jouluherneen nekkuun sen vuoksi.

12 thoughts on “Jouluisia inhokkiasioita

  1. Jouluruuhka ja -stressi, aina yhtä inhottavaa. Milloinkaan muulloin ei pääse todistamaan sellaista määrää rattiraivoa kuin aatonaattona :’D yhtenä vuonna lähdimme siskoni kanssa oikein tekemään tutkimusta asiasta ja ajelimme Prismalle – tööttiä ja käsimerkkejä lensi aivan jatkuvalla syötöllä ja tuntui kuin kaikkien hermot olisivat aivan riekaleina. Pelotti ennen kaikkea jalankulkijoiden puolesta.

    Allekirjoitan myös kuivat tortut, ja nostan mukaan jauhoiset piparit. Itsetehdystä taikinasta valmistetut piparit ovat tietenkin herkullisempia kuin kaupan valmiit, mutta jos puraisulla pitää yskäistä kuin olisi tekemässä kanelihaastetta, tulee puistatus!

    1. Joo, on itse asiassa aika ikävää, että se joulun henki ja lähimmäisenrakkaus ei näy välttämättä tuolla liikenteessä ja kaupassa mitä lähemmäs joulua päästään.

      Hih, jauhoinen pipari – eipä ole taikina kaulitessa jäänyt kaulimeen kiinni.

  2. Seuraavan päivän joulutorttu on kyllä vältettävä ”herkku”. Oma äiti tekee torttuja pari pellillistä kerralla ja sitten niitä yrittää pari päivää syöttää, kun itse saapuu myöhemmin kylään. Eivät muutenkaan kuulu omiin lemppareihin. Ihmeteltyä tuli myös suunnilleen elokuussa ilmestyvät joulusuklaarasiat. Ja joulun jälkeen katetaan jo suunnilleen pääsiäinen esille.

    Hyvää joulunodotusta!

    1. Mitenhän niitä joulutorttuja saisi syötyä seuraavanakin päivänä!? Tuossa eilen huomasin jossain tv-ohjelmassa, että torttutaikina oli kolmion muotoinen, päälle luumuhillo ja sitten se pyöriteltiin croissantin muotoon. Maistelijat olivat sitä mieltä, että kun hilloa tuli joka puraisulla eikä kuivia sakaroita ollut, niin kuulemma herkullisempi kokemus sillä lailla. Pitää siis ehkä kokeilla…

      Haha, onhan se hyvä jo vähän pääsiäistä alkaa fiilistellä loppiaisen jälkeen..vai miten se meni😄
      Kiitos ihanista kommenteista sinulle vuoden aikana! Hyvää loppuvuotta ja joulun odotusta!

  3. Joulun suorittaminen, joo ei kiitos.
    Tärkeintä on yhdessäolo oman perheen kanssa. Mihinkään kyläilyralliin joulun pyhinä ei ole innostusta. Tai valmistelujen suorittaminen, oi miksi. Onneksi kukaan ei velvoitakaan, joten linjani on, että teen, jos hyvältä tuntuu. Joku joulu tuntuu hyvältä siivota komerot, toisena jouluna tehdä laatikot itse, mutta yhtenäkään jouluna en tee kaikkea.
    Inhoan ylimelankolisia joululauluja, kuten Konstan joululaulua, jossa viedään kynttilää äidin haudalle. Ei pysty. En tykkää myöskään hilipatihippaa -ralleista, kuten Petteri Punakuono. Eli jotain näiden väliltä, kiitos 🙂
    Minulle kelpaa edellisen päivän joulutorttu. En erityisemmin pidä kinkusta, mutta toki syön sitäkin, jos läskiä ei ole näkyvillä 🙂
    Eniten jouluna ehkä ketuttaa huono asenne, turhasta valittaminen, synkistely. Suvussa on tällaisiakin ihmisiä, joten arvata saattaa, että valinta on viettää juhlaa oman perheen parhaassa seurassa 🙂

    1. Jotain samaa meissä on, eli vaihtelee vuosittain nuo tekemiset joulun alla. Joskus siivotaan jotain nurkkaa enempi kuin seuraavana vuonna. Vähän riippuu omasta fiiliksestä ja mihin se inspiraatio yhtäkkiä iskee.

      Lapsena oli sen verran jotain läskisoossia tarjolla, että en tänä päivänäkään voi syödä vaikkapa tuota kinkun läskiä. Huh!

      Melankolinen joulu taitaa olla perisuomalainen juttu, mutta yleisestikin sellainen turhasta valittaminen on ikävää juhlapyhinä ja ehkä noin muutenkin. Onneksi seuransa saa valita! Hyvä joulutunnelma on tärkeää, ja itse nautin monista jouluisista jutuista, vaikka tällaiseen postaukseen tällä kertaa päädyinkin.

      Ihanaa joulukuun alkua sinulle! ❤️

  4. Hauska postaus ja tässähän tuli monta omaakin inhokkia listattua 😀

    Olin nuorempana vuosia töissä marketissa ja tällöin lähinnä inhosin joulua 😀 Ihmiset osti hulluna, oli kiukkuisia ja itse ei edes vessaan kassalta ehtinyt 😀 Kun joulupyhät alkoi (jotka nykyään taitaa olla kaupan alalla historiaa) tulin aina kipeäksi, kun vihdoin sai hetken hengähtää 😀

    1. Kiitos! Marketissa työskentely joulun alla ei varmasti ole herkkua. Ikäviä muistoja selvästi jäänyt sinulle ja vielä kun pyhien tultua aina sairastui. Niinhän se kouluaikaan meni kesälomillakin. Ekalla viikolla aina kipeänä. Erikoinen tuo ilmiö: kun saa hengähtää, niin sairastuu.

  5. Se on totta, monesti joulusta yritetään tehdä aivan liian jäykkä ja perinteinen: raivokas joulusiivous (koska sukulaiset ovat tulossa), tapaninpäivänä käydään kylissä, lähetetään kortteja ja syödään jouluruokia. Eikä mistään saa poiketa.
    Onneksi me ollaan nyt rauhassa kaikesta jouluun liityvästä hössötyksestä kun sukulaiset ovat eri maassa 😀. Saamme tehdä joulusta juuri sellaisen, mitä itse haluamme.

    Ja niin se olikin kauppa-alalla, että joulumyynnin suunnittelut piti aloittaa elokuussa heti kesälomalta tultuaan. Sain varmaan tarpeeksi joulusta loppuelämäksi. Nyt haluan toden teolla viettää rauhallista joulua juuri sillä tavalla, mitä itselleni ja perheemme sopii.

    1. Teidän joulu kuulostaa oikein leppoisalta ja ihanalta!
      Kaupan alalla saa varmasti ekstra-annoksen joulun taikaa ja nykyään aina vain aiemmin alkaa sekin.

  6. Täsyin samoja asioita on omalla inhokkilistallani, heh! Kauheimmat joululaulutkin ovat samat. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *