Tällä hetkellä muotimaailma on keskittänyt katseensa Kööpenhaminan käynnissä oleviin muotiviikkoihin. ”Toki, mitenkäs muuten” voisi joku sanoa. Kyllähän muoti seuraa muotitapahtumia, mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Monella kaupungilla on omat muotiviikkonsa. Olen itsekin käynyt Oslon muotiviikoilla, mutta moniko on kuullut niistä? Kööpenhamina sen sijaan on nostanut itsensä isojen tekijöiden joukkoon, joista uutisoidaan globaalisti ja joita seurataan suurella mielenkiinnolla. Tunnetut muotiviikot Pariisi, Milano, New York ja Lontoo on saanut rinnalleen piskuisen Kööpenhaminan pohjoisen muodin täyttämät muotiviikot. Aikamoinen suoritus pieneltä Skandinavian maalta.
Kööpenhaminan muotiviikot viettää 20-vuotisjuhlavuotta parhaillaan ja muotiviikoilla on ollut oma osansa tanskalaisen muodin nostamisessa nykyiseen asemaansa. Suomessa uutisoidaan yllättävän usein naapurimaa Ruotsin edesottamuksia ja onnistumisia, mutta nyt sanoisin, että edes Ruotsi ei ole onnistunut luomaan tällaista ilmiötä ympärilleen. Ei vaikka H&M, Toteme ja Acne Studios ovat nostaneet ruotsalaisen muodin kansainvälisiksi hiteiksi. Norjallakin on yritystä pelissä ja Oslon katumuoti saa usein ihailua osakseen sosiaalisessa mediassa. Suomi meinaa jäädä jalkoihin ja anteeksi nyt vain, kun näin sanon. Yrittämisen puutteesta ei tosin ole kyse. Upeita kotimaisia muodin merkkejä löytyy, ja valitettavan useita on myös kuopattu. Jotain muuta siis puuttuu. Miten Tanska onnistui nousemaan niin suosituksi muodin tuottajamaaksi?
Asioilla on monia puolia, mutta nostetaan nyt ainakin muutamia asiaan vaikuttaneita asioita miksi tanskalainen muoti valtaa maailmaa niin tehokkaasti. Tietenkin takana ovat aina taitavat muodin tekijät, joilla on tunnistettava linja ja tyyli, jota halutaan pukea. Tuotteet ovat laadukkaita, mutta eivät kuitenkaan överi-kalliita. Vähän niin kuin Suomessakin.
Taitavien tekijöiden lisäksi Tanskasta on löytynyt ja löytyy rahaa, jota sijoitetaan aloittaviin yrityksiin ja tämä raha on mahdollistanut sen, että aloittamisen vaikeudesta päästään sinne markkinointiin ja tuotantoon asti. Aloittava muotiyritys voi saada rahaa pääomasijoittajilta, isommilta yrityksiltä, ns. bisnesenkeleiltä, pankeilta tai vaikkapa keräämällä joukkorahoitusta. Tanskassa hallituksesta lähtien muotiteollisuus on otettu vakavissaan ja sen on ymmärretty olevan tärkeä osa maakuvaa. Näin ollen koko 2000-luvun muotialan yrityksiin on investoitu Tanskassa.
Investoinnit ovat tietenkin tärkeä perusta muotimaailmassa niin kuin missä tahansa bisneksessä, mutta sen lisäksi Tanskassa tuetaan monipuolisesti muodin yrittäjiä ja aloittajia. On luotu matalan kynnyksen organisaatioita, joissa voi verkostoitua, saada tukea ja sparrausta, hakea rahoitusta erilaisista vaihtoehdoista ja saada apua yritystoiminnan kehittämiseen. Yritystoimintahan on kaikkea markkinoinnista brändäämiseen. Osa aloittavista yrittäjistä kaipaa lisäkokemusta ihan vain liiketoiminnasta. Toiselle markkinointi tai tuotantotalous on vaikeampaa. Yksinään tehdessä on vaikea pystyä ihan kaikkeen. Ei se yrityksen perustaminen ja pyörittäminen helppoa ole Tanskassakaan, mutta hyvän liikeidean muuttaminen toimivaksi yritykseksi on ainakin tehty suoraviivaisemmaksi ja käytännössä mahdolliseksi edellä mainittujen asioiden tukemana.
Kööpenhaminan muotiviikkojen kotisivuilla kerrotaan, että Tanskan kokonaisviennistä 5% on muotiteollisuutta. Se tarkoittaa, että yksinäisen puurtamisen sijaan tähän lukuun on päästy yhteisellä tahdolla, rohkeudella laittaa rahaa muotiin ja alan kehittämiseen sekä on ymmärretty muotiteollisuuden vientipotentiaali.
Muotimaailma toimii tietyllä tavalla ja yhtä oikeaa tapaa lyödä muotimerkki läpi ei ole olemassa. Jopa tuurilla voi olla merkitystä, mutta itse pidän Tanskan mallista. Sen sijaan, että on lähdetty kopioimaan Ranskan tai Italian tapaa toimia, on luotu omaa ja omannäköistä. Katse on ollut tulevaisuudessa jo alusta alkaen. On ymmärretty myös kestävän muodin merkitys. Parin vuoden päästä ei ole luovutettu, kun nopeita voittoja ei tullutkaan.
Vuonna 2026 tanskalainen tyyli on haluttua ja skandinaavinen muoti tuo mieleen nimenomaan tanskalaisia, ja ruotsalaisia, merkkejä. Kööpenhamina on ehdottomasti muodin pääkaupunki Pohjoismaissa ja suositut muotiviikot vain viimeistelevät tämän muodin maailmaan vaikutuksen tehneen kaupungin maineen.
TANSKALAISIA MUOTIMERKKEJÄ
Tässä sen enempää erittelemättä muutamia tanskalaisia muodin merkkejä, joita nousee mieleeni:
Ganni, By Malene Birger, Samsøe Samsøe, ROTATE, MUNTHE, Stine Goya, Henrik Vibskov, Cecilie Bahnsen, DAY Birger et Mikkelsen, Mos Mosh, A-View, Selected, Freequent, Bruuns Bazaar, Ecco ja muotikonserni DK Companyn alta löytyy merkkejä kuten Kaffe, b.young, Part two, Fransa, Cream, Gestuz ja Inwear.
Ihan viime vuosina on varmasti tullut monia uusia merkkejä, joihin en ole henkilökohtaisesti kerinnyt tutustua. Tanskalaisten suunnittelemaa muotia tykkään käyttää, koska lähtökohtaisesti se on ollut pitkäikäistä ja kestää käyttöä.
HAAVEITA
Tiedättekö mitä? Mieluummin olisin kirjoittanut tämän artikkelin niin, että Tanskan kohdalla olisi lukenut Suomi.
Mutta ei lue. Myöskään kateuteen on turha sortua. Se ei ole ketään ikinä auttanut. Oppia voisi toki ottaa. En tiedä miksi muoti koetaan niin vaikeana alana täällä meillä, että siihen ei löydy euroja tämän enempää. Toki pitää suunnitella ja valmistaa sellaisia vaatteita, joita ostetaan. Niitä pitää osata myös myydä. Vaateala on hyvin kilpailtu ala ja pärjätäkseen merkin olisi jokin omalaatuinen, tunnistettava tyyli luotava menestyäkseen. Rahoituspuoleen pitäisi saada jotain järkeä. Hassua miten positiiviset esimerkit niinkin läheltä kuin Ruotsista ja Tanskasta eivät ole saaneet mitään aikaan Suomessa.
Valitettavan moni kotimainen muodin merkki on lopettanut viime vuosina tai kertonut haasteellisista ajoista. Piristymisen merkkejä kaivattaisiin kyllä suomalaiseen muotimaailmaan! Muutamalla merkillä taitaa mennä kohtalaisesti, kuten Marimekko, Andiata ja Nanso. Toivotaan joukkoon nousevan lisää nimiä.
6 thoughts on “Tanskalainen muoti valloitti maailman”
Oijoi, tanskalaisilla muotimerkeillä on kyllä ihastuttavia vaatteita! Ja voin hyvin nähdä, että tämä tällainen tyyli pukee erityisesti sinua.
Joo, ihmeesti ne ovat osanneet tehdä vaatteita, joita minä halajan. Se on totta!
Onpas moni omaa silmää miellyttänyt merkki tanskalainen! Erityisesti Kaffe on tehnyt viime aikoina omaan silmään miellyttävän näköisiä vaatteita. By Malene Birgerin olkalaukkuani käytin vuosia päivittäin, kunnes alkoi jo kulua reunoista rikki kun ei päässyt levähtämään. Eccon syyskengätkin olleet useamman syksyn ja talven käytössä, todella laadukkaat.
Olen niin samaa mieltä. Miellyttävät silmää ja hinta-laatusuhde on pysynyt. Eniten inhottaa maksaa isompi summa vaatteesta, joka nyppääntyy eka pesun jälkeen. Toivotaan, että tanskalaiset merkit pitävät kiinni siitä, että vaatteita pystyy käyttämään useamman vuoden. Menestys on ainakin taattu silloin.
Muistelen, että 2000–2010-luvuilla Suomessa oli runsaasti lupaavia brändejä niin muodissa kuin teknologiassa. Sitten suunta alkoi kääntyä. Vuoden 2008 finanssikriisi käynnisti alamäen, ja koronapandemia viimeisteli sen.
Finanssikriisin jälkeen Suomen hallitus oli selvästi liian hidas reagoimaan yritysverotukseen. Samalla yritystoiminnan kustannuksia lisättiin erilaisten pakollisten, veronkaltaisten maksujen kautta. Meilleä tämä johti siihen, että pakkasimme kampeemme ja lähdimme yrittämään toiseen maahan. Virossa esimerkiksi hallituksen ja valtionvirkailijoiden palkkoja leikattiin 25 %, mikä oli selkeä signaali markkinoille siitä, että kriisiin reagoidaan tosissaan.
Koronan aikana Suomen valtio jakoi pääosin kalliita lainoja Finnveran kautta, kun taas esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa hallitukset tukivat yrityksiä suorin ja mittavin subventioin – erityisesti työpaikkojen säilyttämiseksi. Ero oli olennainen: laina ei ole tuki.
Aloitteleva yritys, jonka pitäisi kasvaa brändiksi ja kansainvälistyä, ei yksinkertaisesti pysty kehittymään ympäristössä, jossa riskit ovat yksipuolisesti yrittäjän vastuulla. Suomessa yrittäjyyttä pitäisi tukea selkeämmin myös rahallisesti. Se ei ole ideologinen kysymys, vaan taloudellinen realiteetti: yrittäjyys on hyvinvoinnin ja tulevan viennin perusta.
Tanskan brändejä myydään maailmalla siksi, että niiden syntymistä on systemaattisesti mahdollistettu.
Sorry, nyt tuli oma taloustieteilijän tausta esille 🤗
Kiitos, hienoa taustoitusta. Laina on laina, se on totta. Lopettaneiden yritysten lista kasvaa vain ja käsittääkseni asialle ei tehdä mitään. Ei tukia, ja kaikkea vielä leikataan entisestään. Muoti todennäköisesti pysyy tuettavien alojen häntäpäässä jatkossakin Suomessa, mikä on sääli. Tanska on tehnyt hienon työn ja saa nyt näkyvyyttä, tuloja ja työpaikkoja sen myötä.