Juhannus – mökillä vai kaupungissa?

Juhannus. On muuten ihan just. Tänä vuonna ilmeisen lämpimässä säässä päästään sitä koko maassa viettämään. Jopa niin lämpimässä, että liekö kokkoja saa sytyttää. Tänne Savonlinnan suunnalle lupasi puolestaan paljon ukkosmyrskyjä.

Tuntuu, että suurimmalle osalla juhannus on vuoden paras juhla ja sitä suunnitellaan että odotetaan todella paljon. En voi sanoa, etteikö juhannus kelpaisi itsellekin. Ennen vanhaan sain tämän viikonlopun usein vapaaksi, vaikka matkailualalla toiminkin. Aattoisin taisin olla töissä sen aamuvuoron ja hoitoon lapsen usein vahingossa ilmoitin, kun en muistanut, että sehän on tavallaan pyhäpäivä. Hoito mitään auki ollut aattona. Mutta pakko sanoa, että mitään pakollisia perinteitä juhannuksen ympärille ei ole meidän perheelle päässyt muodostumaan.

Vietämme juhannusta tasaisesti vuoroin kaupungissa, vuoroin mökillä. Ei tosin omalla, koska sellaista emme omista. Tänä vuonna ystävämme kutsui meidät sekä muita mökillensä aatoksi. Olemme menossa, säästä riippuen autolla tai vesijetillä. Kesän hauska puoli on täällä saarten keskellä asuessa, että moniin paikkoihin on vesitse lyhyempi ja nopeampi mennä kuin autolla.

Ystävän mökki sijaitsee lähellä mieheni isän kotia, joka puolestaan lämmittää koko porukalle savusaunan. Lapsemme viettävät aattoa siellä, niin samalla uimme ja saunomme heidän kanssaan. Illaksi siirrymme takaisin ystävän mökille, valvotaan aikuisten kesken vähän myöhempään, kun lapset menevät jo kasin jälkeen ukkilassa nukkumaan. Tämä onkin täysin vesiselvä juhannus itselle. Menin lupaamaan itselleni, että tänä vuonna juodaan vain mocktaileja.

JUHANNUS KAUPUNGISSA

Monta kaupunkijuhannusta on takana ja yleisfiilis on, että siitäkin selviää. Ja se on itse asiassa oikein hyvä vaihtoehto. Täällä Savonlinnassa keskustan juhannuskokko poltetaan vanhan kaupungin alueella, joten sinne on ollut helppo kävellä katselemaan roihua. Tosin muistan juhannuksen tai kaksi, kun maastopalovaroitukset estivät kokon polton. Yhtenä kesänä kokko törötti koko kesän siellä kalliolla ja lopulta syystulien aikaan se poltettiin.

Oli myös yksi juhannus, kun tuli kunnon myrsky. Tosi kylmä ja rannassa tuuli kunnolla. Lapsemme laittoi uimalasit päähän, kun myrskytuuli kuulemma haittasi silmiä. En muista katsoimmeko kokon polttoa edes loppuun, kun tuuli vinkui korvissa, ja lapsi, sekä muistan, että vähän hirvitti kun kokon kipinät sinkoilivat kohti puita ja nurmikkoa.

Asuessamme kerrostalossa kaupunkijuhannukseen kuului käydä ulkona syömässä. Nykyään tulee grillattua omakotitalon pihassa, vaikka en tosiaan kieltäydy edelleenkään valmiista ruokapöydästä jossain muualla. Kaupunkijuhannukseen kuuluu etsiä ystävistä joku, joka ei myöskään ole halunnut / löytänyt itselleen mökkiä juhannuksen viettoon ja viettää iltaa hänen / heidän kanssa rupatellen. Meillä on ihana ystäväperhe, joka poismuuttonsa jälkeen on monena juhannuksena tehnyt comebackin tänne kaupunkiin. Heidän kanssaan on jokusen kerran juhannusiltoisin nähty, kun kaupunkiin olemme jääneet.

Monelle kaupungissa vietetty juhannus saattaa kuulostaa kamalalta, että mites ne juhannussaunat ja kaikki mahdolliset perinteet. No voin sanoa, että elämä jatkuu ihan ilman niitä perinteitäkin. Ei tarvitse myöskään harmitella pilalle mennyttä juhannusta, jos joku perheenjäsenistä on kipeä ja ollaan vain kotona. Koen pääseväni helpommalla, kun juhannuksen suunnitelmat venyvät ja paukkuvat eikä lopun viimeksi ole väliä miten ja missä juhannus vietetään.

Kaupunkijuhannuksenhan ei tarvitse tarkoittaa betoniviidakossa ihmettelyä. Pieni lenkki puistoon, meren rannalle, pieneen metsikköön. Voi käydä piknikillä, tai muuten istua ja ihailla luontoa. Jos luonnonkukkia ei riitä kukkaseppeleeseen, ihania saa itse taiteiltua ihan kaupan kukista. Google auki ja sieltä mieluisin ohje haltuun. Minusta kukkaseppele on aina kaunis, niin keskellä kaupunkia kuin mökkilaiturilla.

Ja on yhtä lailla täysin ok istua kotona ja katsoa lempisarjaa maratonina. Herkutella ja ottaa rennosti. Mitä karmeampi juhannussää, sen houkuttelevammalta tämä vaihtoehto tuntuu.

JUHANNUS MÖKILLÄ

Kuten taisi tulla ilmi, niin mitään joka vuotisia mökkijuhannusperinteitä meillä ei ole, mutta olemme mökeillä juhannusta viettäneet kerran jos toisen. Pidän mökkijuhannuksessa siitä, että on luonto lähellä. Yleensä myös järvi. (tykkään katsella, en niinkään uida) Monta rauhoittumisen paikkaa. Nuorempana toki mökkijuhannus meni juhliessa, nykyään otetaan rauhallisemmin. On aikaa jutella ystävien tai sukulaisten kanssa. Kenen kanssa sitä juhannusta nyt sitten on päätynyt viettämään. Yhdessäolo taitaa olla monelle tärkein juttu.

Päivällä porukalla voi ottaa leikkimielisen turnauksen haluamassaan lajissa. Kunnon palkinto tietenkin, esim. voittajien ei tarvitse kattaa seuraavaa pöytää tai tiskata.. Mitenhän leikkimielisenä kisa säilyy, mutta jotain panosta on hauska lyödä pöytään. Sauna ja uiskentelu, itsensä tai varpaiden, on tietenkin mökillä ehdoton huvi. Yötöntä yötä on sitten ihana katsella terassilla ja vaikka pelata vähän korttia. Mökillä nukuttaa muuten aina hyvin.

Mökkijuhannuksen ehdoton huono puoli itselle on itikat. Ne syövät aina ja pistokohdat kutiavat viikon. Syön kyllä allergialääkkeitä, niin kutina ei pääse ihan pahaksi, mutta viikon on aina painajaista. Väitän, että heitä joita itikat eivät syö, eivät ymmärrä tätä mitenkään.

Mökki ja nettiyhteys eivät aina mene käsikädessä, mutta jos pari päivää mökillä viettää niin sen pärjää ilman nettiä ihan hyvin. Tekee hyvää jokaiselle meille kännykkäriippuvaiselle.

Tänä vuonna juhannusaatto vietetään siis ystävän mökillä. Sääksi lupasi ukkosta ja sadetta, mutta lämmintä. Jännä nähdä mitä kaikkea keritään ja kastutaanko. Järvessä viimeistään. Yritän siis käydä, olisi tämän vuoden ensimmäinen uinti itselle.

Hyvää Juhannusta kaikille! Mitä ajattelit muuten tehdä keskikesän juhlan kunniaksi?