Maanantain uusi asu -haaste ja kesäpäivän menoja

Juhannuksen jälkeinen maanantai ilahdutti auringolla, lämmöllä ja viestillä ystävältä. Lähdetäänkö syömään illalla? Jes, ihan paras kysymys. Ja onneksi pystyi lupautumaan. Päivällä olikin sitten kaikenlaista touhua. Aamu meni töissä, sitten airbnb-kämppää siivoamaan ja ruokakauppaan, jossa pääsi toteamaan, että kesä on alkanut Savonlinnassa. Kesälomien monilla alettua Savonlinna on suosittu lomakohde. Kaupan hyllyt kovin vajaat, useampi tuote mitä halusin loppu. Ja oli vasta maanantai-iltapäivä. Mutta ainoastaan positiivinen ongelma, ihanaa kun tännepäin tulee kesällä aina paljon väkeä!

Kauppareissun jälkeen pariksi tunniksi rannalle lapsen ja hänen ystävänsä kanssa. Itse en uskaltautunut uimaan, tuntui niin kylmältä juhannusviikonlopun vesiin verrattuna. Täällä keskustassa oli ukkosmyrskyä viikonloppuna, mikä sekoitti varmaan vettä siihen malliin, että lämpimimmät vedet hävisivät..

No kuitenkin, ei siellä rannalla tarvitse edes uida, kun tuntuu, että on ihan räjähtänyt. Viideltä pizzerian kautta kotiin ja kotona sitten pieni ehostus sekä dödöä, että kehtasi lähteä itse ravintolaan. Joo, muu perhe ruokaili pizzaa, kun minä laittauduin ja hävisin paikalta kahdeksi tunniksi. En olekaan kerinnyt vielä Savonlinnan kesäiltoja ihailemaan terassilta käsin tänä vuonna, joten auringon lämmittäessä iltaa oli ihana lähteä.

Mitä päälle?
Olen paristi ottanut osaa haasteeseen, jossa maanantaina kootaan omalta vaatekaapilta asu, joka ei siinä muodossa ole aiemmin päätynyt päälle. Kaivelin maanantain ja kuuman päivän kunniaksi vanhan pellavahameeni (yhden euron ostos kirpparilta) ja uudemman pellavapaidan. Jalkaan Vamskon loaferit ja vyölaukku olkapäälle. Asu on koottu hetkessä, koska tietenkin sinne ravintolaan tuli kiire lähteä, mutta mikäpä tässä. Ihan sopiva asu ja on näissä kevyemmissä vaatteissa sitä jotain. Kaunis kesä on parasta.

Ja kesäinen Savonlinna ei petä. Bistron terassilta on mukava katsella rantatiellä käyskenteleviä ihmisiä, ihailla järveä sekä nauttia niin kaverin seurasta kuin hyvästä ruoasta. Ruoka oli siis hyvää. Siikaa kasviksilla. Sopivan kokoinen isohko annos, maukas ja kivasti kalan alla erilaisia kasviksia. Ja joo, jos kastikeihmisiä on, niin sitäkin oli kaiketi sopivasti. Ilokseni hyviä alkoholittomia viinejä löytyy aika usein. Mocktaileja taitaa olla joka listalla.

Ruoan päätteeksi pyörähdys maisemareitillä ja ilta sujui mukavasti rupatellen. Tulihan siinä otettua puheeksi, että vihdoin on tämä hetki, jota koko pitkän talven on odottanut. Kaunis kesäpäivä, ei liian kuuma tai kylmä, hyvä fiilis, kaunista ja rentouttavaa.

PS. Jotta suomalainen kesätunnelma ei liian täydelliseksi pääse muuttumaan, niin juhannuksen itikan puremat kutisivat jaloissani ihan vietävästi. Ja kutisevat vielä loppuviikon, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

Kuulutko niihin onnellisiin ihmisiin, joita hyttyset eivät tunnu koskaan lähestyvän tai ainakaan siitä ei jää todisteita? Vai pitkään itikan aiheuttamista paukamista ja kutinasta kärsivään kansanosaan?