Vauhti kiihtyy kohti kesää. Jos perässäkin pysyisi.

Vauhti siis tuntuu taas kiihtyvän kohti kesää. Siltä todellakin alkaa tuntua. Onko teillä muilla energiatasot nousseet ja tehot kasvaneet? Itsellä on, mutta samalla tuntuu, että tekemistä on joka puolella ja vaikka tekee tuplanopeudella talveen verrattuna, niin ei saa hommia ruksittua listalta. No, onneksi emme puhu mistään järin vakavista tekemättömyyksistä täällä meillä. Lähinnä pihan siisteydestä talven jäljiltä ja arkihommien pyörittämisestä. Työasiat menevät edelle ja moni pienempi asia tulee tehtyä viime tipassa tai silleen hieman myöhässä.  

Työrintamalla työni lisääntyvät kesää kohden ja jatkuvatkin läpi kesän. Rakennusfirman kesäkiireet ovat alkaneet ja se näkyy myös minun toimistossani. Firman uudet kotisivut ja facebook työllistävät omalta osaltaan. 

Tällä hetkellä airbnb-kämppäni odottelisi aikaani, jotta voisin sen siivota. Tässä muuten yksi syy miksi en voi antaa varauksien tulla samalle päivälle… kun se saattaisi olla kesken. Haluaisin muuten olla tässä asiassa tehokkaampi. Ehkä sekin päivä koittaa. 

Vappuviikon juttuja
Viime viikolla oli vain neljä arkipäivää ja toki otin ilon irti kolmesta vapaapäivästä. Maanantain vappubrunssi ystävien kera oli mukavaa, jälleen kerran. Vappuperinteitä ei ole paljon päässyt muodostumaan, mutta brunssia voi jo kohta alkaa sellaiseksi kutsumaan. Entistä enemmän on iän myötä alkanut houkutella valmis pöytä, erityisesti juhlapäivinä. 

Viime viikolla työpäivien jälkeen suunnittelin ja kuvasin muutamia blogin ja instagramin kautta tulleita yhteistyöjuttuja. Ne ovat edelleen jännittäviä asioita itselle ja aina ilahdun, kun sellainen omaan profiiliin ja omaan makuun sopiva yhteistyökumppani löytyy. Olen myös päätynyt ensimmäisen bannerin lisäämään näille kotisivuille. Ensimmäisen. Kynnys on ollut alkaa pitämään tätä markkinapaikkana. Mutta toivon, että ette sitä edelleenkään sellaisena koe. Suosittelen vain ja ainoastaan asioita, joista minä pidän ja joita olen itse testannut. Vastaan mielelläni kysymyksiin, jos mainostamani tuotteet niitä herättää!

Loppuviikolla pääsin järjestelemään vanhemman lapseni syntymäpäiväjuhlia, hivenen etuajassa. Hän täyttää 9. Kun hän oli pienempi, niin kotisynttärit oli helppo järjestää. Nyt kun kutsuttavien lista on kasvanut, niin olen nyt toista vuotta päätynyt ulkoistamaan juhlat paikalliselle voimistelusalille. Voiko helpompia synttäreitä ollakaan! Pienen kaiuttimen ostin synttäreille, jotta lapset saivat discoa ja toivemusiikkia soittaa. Toki kajari jää käyttöön nyt meille, tällaista irtokajaria ei meiltä tosiaan ole aiemmin löytynytkään. 

Vappuviikolla saimme myös mieheni kanssa yllärikutsun teatteriin ystävien kanssa. Ja siis saman viikon lauantaille. Minusta on suorastaan hauska huomata, että muutkaan eivät viikkotolkulla aiemmin suunnittele kalenteriaan. Saimme muuten järjestettyä lapset mummin mökille yöksi ja kiirehdimme siitä teatteriin. Savonlinnan teatterissa on kiva käydä ja viihdyin erittäin hyvin Niskavuoren nuori emäntä -näytöksessä. Esitys oli todella hauska, mutta samalla raastava. Ilta meni hujauksessa. 

Lempipuuhaani tuntuu nykyään olevan syöminen, johon pääsimme ilokseni käsiksi heti teatterin jälkeen. Kun kaikenlaiset nelikymppisen elämän kiireet ja iltaväsymys vievät mennessään, niin ystävien näkeminen tuntuu jäävän vähemmälle. Olipa todella kiva viettää iltaa kuuden hengen porukassamme ja jutella kaikkea maan ja taivaan väliltä. Minulla on sellainen fiilis, että ehkäpä kesää kohden tällaiset jutut lisääntyvät. Niin lapsien kera kuin vain aikuisten kesken. 

Vastapainoa menoilloille antaa sitä seuraavat rauhalliset illat. Viihdyn kotona, yksin ja perheen kesken. Onneksi on näitä pepullepotkijoita, ettei ihan jumahda tänne kodin seinien sisään. 

Sunnuntaina haimme aamupäivästä lapset kotiin ja miehen kesäurheiluauto haettiin samalla talvisäilöstä. Nuorempi lapsukaisistamme on intohimoisesti autojen perään ja hän pääsi kesäauton kyydissä kotiin. Oli aika polleana. 

Hitsi kun olikin kiva viikko. Oma katseeni on yleensä aika tukevasti eteenpäin ja välillä ei meinaa muistaa mitä sitä viime viikolla teki. Vähän hölmöltä se joskus tuntuu. Hetkessä eläminen ja mukavien muistojen vaaliminen meinaa unohtua arjen pyörityksessä. Tämä uusi viikko tuo tullessaan todennäköisesti rauhallisempaa menoa. Lapsen harrastuksen kevätnäytös on loppuviikosta ja sinne on mukava mennä katsomaan kauden päätöstä. Hän haluaisi myös katsoa elämänsä ekat euroviisut lauantaina. Kestävät kyllä niin yömyöhille, mitähän sitä tekisi?

Viikon viimeinen päivä onkin äitienpäivä ja sen päivän ohjelma on hivenen auki vielä. En pane pahaksi, jos sellainen valmis ruokapöytä taas jostain löytyisi 😉

Kivaa viikon jatkoa jokaiselle! 

6 thoughts on “Vauhti kiihtyy kohti kesää. Jos perässäkin pysyisi.

  1. Onpa ollut kivoja juttuja!

    Kyllä tämä valon lisääntyminen ja ympäröivän luonnon muuttuminen kauniin vihertäväksi tuo energiaa. Silti tuntuu, että muutaman päivän kuluttua tuleva reilun kahden viikon lomapätkä ja Kreikan-matkan tulee tarpeeseen, jotta todella saa ladattua akkuja ympäristössä, jossa ei tarvitse olla tehokas. 🙂

    1. Lomalle lähtö rentouttaa, kun pääsee pois tutuista ympyröistä. Onkin jo luonto ja vihreys kukoistuksessaan täällä Suomessa, kun palaatte!

  2. Mukavia hetkiä, kesäistä tunnelmaa. Uskomatonta, että kohta on jo toukokuun loppu. Minusta on ihmeellistä, kun iltaisin on vielä virkeä. Valo tekee ihmeitä!

  3. Meillä kevät on vasta ottamassa vauhtia. Jotenkin myöhään tänä vuonna. Joten itsekin on vielä puoliksi talviunessa 😀.

    Oikein mukavalta ja tapahtumarikkaalta teidän viikko kuulosti 💕. Kivoja muistoja on tarpeellista vaalia, ja joskus hetkessä eläminenkin on mukavampi, kuin kalenterin kanssa suunnitteleminen viikkoja eteenpäin.

    9v on jo tosi paljon! Ja kavereita pitää olla 💖. Onnea syntymäpäiväsankarille! Muistaakseni me ulkoistettiin synttärit myös jossain 7-8v vaiheessa, kun porukkaa oli tulossa 70-80 ihmistä, josta yli puolet lapsia.

    1. Kevät hypähti täällä hetkessä siihen kauniin vihreään, tuoksuvaan kevätvaiheeseen. Myös kovin siitepölyiseen. Tuntuu nenässä.
      Juu, hetkessä elämisen vaikeus on joskus, mutta välillä onnistun siinäkin. 9-vee on tosiaan jo paljon ja tuntuu, että kahdessa vuodessa ainakin meillä on hypätty hirveällä vauhdilla eteenpäin. Ei meinaa tää äiti pysyä perässäkään 😅 Nyt lauantaina vielä yhdet synttärikakut sukulaisille tiedossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *