Itä-Suomen ihanat helmet

Vaikka kesäkuukaudet yleensä menevät tiiviisti Savonlinnan seudulla, niin näin kesäkuun aluksi onnistun aina onneksi muutamia päiviä järjestämään pieniä (pakollisia) reissuja varten. Vanhemman lapsen pianonsoittoharrastus vei hänet jälleen Joutsenoon viikoksi ja minut nuoremman lapsen kanssa sinne myös pariksi yöksi.

Päivisin piipahdimme juniorin kanssa lähikaupungeissa sen enempää suunnittelematta. Ensin suuntasimme Imatralle, vartin automatka Joutsenosta. Pari vuotta sitten yövyimme Valtionhotellissa ja sinne oli jotenkin helppo suunnata nytkin. Kivenheiton päässä hotellista on Torkkelinkadun ilmainen parkkipaikka ja parkkipaikan kupeesta lähtee pitkät portaat alas rinnettä upeaa koskea katselemaan.

Portaiden päässa alhaalla on kiva huvimaja, josta on helppo katsella kosken menoa. Jyly oli mahtava ja vesi virtasi voimalla. Nuorimmaiseni oli haltioissaan. Vettä olikin hypnoottista seurata, se kuohui ja virtasi komean näköisenä. Mukava leveä polku johti kohti kosken alkupäätä. Myönnän, että vähän hitaasti tajusin kosken virtauksen olevan jatkuvaa. Tämä ei ollutkaan näytös, vaan jatkui jatkumistaan. Googletus kertoi, että vesivoimalaitoksen korjaustöiden ajan oli käynnissä ohijuoksutus.

Polun varrella oli muutama kosken ihailupaikka, joihin jokaiseen tietenkin menimme. Polun loputtua oli jälleen tiukat portaat, jotka johtivat Imatran Valtionhotellin kulmalle. Lapseni kutsui sitä linnaksi ja jaksoi ihailla. Aikamme kierrettyä hän vaati päästä “linnaan” sisälle. Toki tupatarkastuksen kävimme tekemässä, kahdesti, ja minusta tyylikkään antiikkisen näköinen kalustus ja sisustus sopi tunnelmaan. Pidän tästä rakennuksesta niin!

Valtionhotellin vieressä on kaunis puistikko ja pieniä suihkulähteitä. Sitten maantien yli ja kosken alkupäätä ihailemaan. Hieno näky, ei voi muuta sanoa. Sillan jälkeen oikealla on helppo, kiva metsikkö, jossa voi hyppiä puunrungoilla ja kivillä. Sopi perheen pienemmällekin. Testasimme luonnollisesti kosken vieressä olevan leikkipuiston. Leikkimisen jälkeen pyörähdimme Imatran keskustan kävelykadulla, kenkäkaupassa ja konditoriossa. Löytyi toinenkin leikkipuisto, kivenheiton päässä siitä kosken viereisestä. Kyllä pienellä matkailijalla oli onnen päivät.

Lappeenrannan linnoitus

Ajan kuluksi tuli ajettua myös Lappeenrannan linnoitusalueelle. Satama, jonka vierestä ajoimme, näytti kutsuvalta ja upea hiekkaveistos näkyi tielle. Tällä kertaa emme pysähtyneet siinä, vaan ajoin suoraan keskelle linnoitusaluetta. Pakko antaa pisteet linnoituksen paikoituksesta. Ilmaisia, kiekottomia parkkipaikkoja ja tienvarsipaikkoja riitti.

Pienen lapsen kanssa kun liikun, niin tarkat suunnitelmat saa heittää romukoppaan. Parkkeerattuani jonkun museon viereen lapseni ilahtuu viereisellä nurmialueella olevasta keppihevosradasta. Unohdan museon ja lähdemme ulkoilemaan.

Kävelemme linnoituksen mukulakivetystä hetken ja lounasta tarjoava Kehruuhuone saa meidät asiakkaiksi. Ulkopaikkojakin olisi, mutta sateen uhka saa valitsemaan sisäpaikat. Iso sali lukuisine rukkeineen on tilava ja ruokailijoita mahtuisi enemmänkin. Päivän menulla erityisen hyvää oli alkuruokapöydän tattikeitto ja leipä sekä pääruoan härkä ja mausteisen rapsakat parsat.

Ulkona sataa, kun lounas on ohi. Hyppäämme autoon sateenvarjon puuttuessa. Päätän ajaa eteenpäin, mutta pitkälle ei päästä, kun ihana kahvila Majurska tulee vastaan. Heitän uukkarin ja ajan auton heidän pihaan. Ison koivun alla ei sada ja ihmettelemme hetken vieressä olevaa ortodoksikirkkoa.

Majurskan talossa on aivan valloittava käsityömyymälä, jonka läpi toiveikkaasti kävelemme. Pienempi ei jaksa yhtään ja osoittaa mieltään. Luovutan mahdollisten aarteiden löytämisen ja siirrymme kahvilaan. Tilaan jäätelön meille ja siirrymme vanhan ajan tyyliin kalustettujen huoneiden läpi valoisalle verannalle. Ulkona riittää katseltavaa jätskiä odotellessa, matkailijoita on jonkin verran liikenteessä.

Upea ulkoilualue alkaa heti talon jälkeen ja päätän, että lähdemme kävelylle, jos ei sada kissoja ja koiria. Jätski saadaan tuhottua, ja kävelylle päästään. Ylhäältä, jossa olemme, on kauniit maisemat satamaan. Sää suosii ja ulkoilu tekee hyvää. Tosin pääsen kantamaan lapseni autokassia, kun se oli tietenkin pakko ottaa mukaan ja viiden minuutin jälkeen sitä ei kuitenkaan jakseta kantaa.

Aikamme rinteitä juostuamme palaamme autolle ja auton nokka kohti Joutsenoa. Tällainen pieni ohjelma riittää aina itselle vallan hyvin. Keskusta ja shoppailut jäivät tällä kertaa tekemättä Lappeenrannassa, vaikka oivallinen paikka ostoille onkin.

Viihdyn näillä kulmilla oikein hyvin joka kerta, mietin, kun ajelemme takaisin Joutsenoon. Leirin päätteeksi lapsellani on kaksi konserttia, to-iltana ja pe-iltapäivällä. Nuorempi nippanappa ne jaksaa kuunnella. Ensimmäisenä iltana oli varma, että pääsee myös esiintymään. Pieni pettymys oli, kun tajusi, että “tänään ei taida olla minun vuoroni”. Kyllä se päivä vielä tulee lohdutan. Pe-iltapäivällä ajamme takaisin Savonlinnaan hurukyytiä, kun airbnb-kämppäämme on asiakkaita tulossa.

Kohti kotia

Joutsenosta Savonlinnaan ajaessa pääsee kulkemaan mainion Parikkalan ohi ja valtatien varrella sijaitseva Patsaspuisto on vierailun arvoinen kohde. Taiteilija Rönkkösen 50-vuoden ura näkyy puistossa. Patsaiden olemus muuttui muuten siitä päivästä lähtien, kun taiteilijan äiti kuoli. Niistä tuli iloisia.

Parikkalasta pääsemme Punkaharjulle ja kimalteleva järvi tien vieressä on aina yhtä hurmaava näky. Jos ei ole kiire, niin tietenkin harjureitin kautta. Aina pysähtymisen arvoinen metsämuseo Lusto ja Aseman taidelaituri (Luston entisellä rautatieasemalla) sijaitsevat vieri vieressä. Aina maukas ruoka löytyy Cafe Rantakivestä aivan järven rannalta.

Tällä kertaa porhallamme kaikkien näiden ihanuuksien ohi Savonlinnaan. Koska otsikko on Itä-Suomen helmet, niin yksi loistavimmista on tietenkin kotikaupunkini Savonlinna. Kyrönsalmen siltaa ylittäessä Olavinlinna häämöttää tuttuna ja turvallisena omalla saarellaan. Vieraillessasi Savonlinnassa tutustu linnan värikkääseen historiaan, osallistu sen lukuisiin tapahtumiin ja heinäkuussa käy tietenkin oopperassa.

Linnan vieressä on Riihisaaren museo, joka vastikään valittiin vuoden museoksi Suomessa. Todella monipuolinen kohde historiaa, luontoa ja taidetta samassa talossa. Vanha kaupunki on idyllinen paikka käsityöpuoteineen, kahviloineen ja taidegallerioineen. Heinäkuu on otollisin aika löytää nämä kaikki ja paljon muuta vanhasta kaupungista.

Savonlinna on saarille rakennettu, joten joka puolella ympäröi Saimaa. Siltoja pitkin kuljetaan paikasta toiseen. Lukuisat risteilyt sekä vuokrattavat sup-laudat, kanootit tai ilmaiset kaupunkisoutuveneet vievät vesille jokaisen. Savonlinnaa on mukava katsella vesiltä käsin.

Väitän, että mitä mainioimman kotimaan loman saat aikaan Savonlinna-Imatra-Lappeenranta akselilla. Näiden välissä on monia käymisen arvoisia kohteita näistä pääpaikoista puhumattakaan. Varaa viikko tai kaksi. Ja nauti rennosta Itä-Suomen menosta. Niin tein minäkin nuo pari päivää ja nyt koko kesä Savonlinnaa edessä. Jes.