Olen kahdeksan vuotta nyt katsellut ja siivonnut kuutta eri välitilaa meillä kotona ja olen äärimmäisen tyytyväinen aikoinaan tekemäämme välitilan materiaaliratkaisuun. Välitilalla tarkoitan altaan ja yläkaappien väliin jäävää seinää, joka keittiössä ja kylpyhuoneessa on oltava roiskeenkestävä. Meillä joka tilassa on valittu materiaaliksi lasi.
Lasi valittiin, koska se näyttää tyylikkäältä, on kestävä ja pinnaltaan tasainen. Helppohoitoisuudessa on jotakin houkuttelevaa eikä lasin kanssa tarvitse paljoa vesiroiskeita tai muutakaan sotkua varoa. Lasin joutuu tilaamaan alan liikkeestä mittatilauksella. Sitä on vaikea itse käsitellä, toisin kuin laattoja tai muita materiaaliratkaisuja.
Pelkkää lasia emme päätyneet tilaamaan vaan ideoimme rakennusaikana, että olisipa kiva, jos joka välitilassa olisi oma värinsä. Aluksi ajatus oli maalata lasin takana oleva seinä. Jonkinlainen pohjatyö seinään olisi pitänyt tehdä ja jäi epäilys miten hyvin onnistuisimme maalaamaan seinät, jotta lopputulos olisi tasaisen kaunis. Muistelen paikallisen lasiliikkeen sitten ehdottaneen, että lasiin voi liimata värillisen tarran lasin taakse. Tulos on tasainen, ei tarvitse maalailla tai pelätä epätasaisuuksia.
Saimme monenlaisia ehdotuksia tarrojen väreiksi ja välitilojen laseihin päädyimme valitsemaan violetin, sinisen, oranssin, punaisen ja vaaleanvihreän. Keittiössä on valkoinen maitolasi.
Värilliset wc:n välitilat
Oma suosikkivärini taitaa olla violetti välitilan lasi yhdessä wc:istämme. Hieman olen kerinnyt erääseen väriin kyllästyä, mutta tähän en millään. Käsienpesusta roiskuu toisinaan vettä altaan ulkopuolelle, ainakin lasten ollessa asialla, niin koen lasin helpoksi pitää siistinä. Lasin yläpuolella olevien kaappien alaosassa on valonauha tuomassa lisävaloa, mutta samalla lasissa oleva väri pääsee oikeuksiinsa valon osuessa siihen.
Toisessa kylpyhuoneessamme on leveä punainen välitilan lasi. Siis, edelleen lasi, johon on tarra liimattu taakse, mutta millään ilveellä sitä ei arvaisi. Tarra kuulosti alunperin hieman epäilyttävältä omaan korvaan. Näyttäisikö se tarpeeksi hyvältä? Ei huolta, lasi näyttää siis itsessään aivan kuin olisi värjätty näillä väreillä. Kauniin tasaiselta ja joo, ihailen niitä aina välillä. Kotisokeus toki vaivaa täälläkin ja jotkut asiat eivät tunnu enää miltään, kun on tarpeeksi kauan katsonut.
Yksi wc-tiloista loistaa oranssia hehkua ja tämä taitaa olla se väri, johon nyt olen hieman kyllästynyt. Värin vaihto tarkoittaisi lasin vaihtoa, joten ratkaisut kannattaa tehdä rakennus- ja remonttiaikana vakaalla ajatuksella. Ei näitä ihan joka vuosi viitsi uusia. Itse tein näitä ratkaisuja reippaasti raskaana ja raskausajan huuruissa. Jo silloin pelkäsin, että valitsen jotain aivan hullua, kun kerta se raskaus. Vietin noita aikoja kerran Tokmannin siivousosastolla puoli tuntia pohtien haluanko tavallisen värisen mopin vai vaaleanpunaisen kampanjamopin. Tällaisiin tilanteisiin herääminen koetteli välillä uskoa, kun seuraavan kerran piti tehdä vähän tärkeämpiä ratkaisuja.
Välitilat muualla talossa
Onneksi rakennusajan valinnat eivät ihan metsään menneet hormonihuuruissa enkä niitä tietenkään yksin joutunut pähkimään. Kodinhoitohuoneen välitila on vaaleanvihreä. Iso lasi siinäkin ja tämä on tavallaan varmaan se tila, missä vähiten lasia kerkiän katsella. Tänne tulen pesemään pyykkiä ja koska se ei minun lempihommia ole, niin sujahdan muihin hommiin aina niin nopeasti kuin mahdollista. Mukavaa on tietenkin, että on kodinhoitohuone eikä tarvitse pyykkäillä ahtaissa tiloissa.
Tässäpä tila, josta rakennusaikana “pojat” suunnittelivat baarikaappisysteemiä, kun kerta saunaosaston vieressä sijaitsee. Ei ole baarikaappia vielä tänne löytynyt, kun pääasiallisesti tällä tasolla on vaihdettu vauvan vaippoja. Vauvanhoitotarvikkeita taitavat nämä kaapit vielä pursuta, vaikka vauva on jo aikaa sitten kasvanut vauvanroolista ulos.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä keittiömme välitilan maitolasi. Se on minusta edelleen hieno. Vaalea ja siistinnäköinen. Tätä välitilan lasia pyyhitään eniten ja kaikenlaista siihen lentääkin. Olen surutta hinkannut rätillä pintaan jumiin jäänyttä tahraa enkä ole varonut seinää mitenkään. Edelleen naarmuton, ei millään lailla kulunut ja alasaumakin säilynyt hienosti.
Olen siis tyytyväinen lasiin välitilan materiaalina monen vuoden käyttökokemuksella. On ihan mahtavaa, kun ei tarvitse varoa laattojen saumoja tai mitään muuten mahdollisesti arkaa materiaalia. Marmorihan olisi aika päheä, mutta hivenen huokoinen. Tosin suoja-aineita pintaan varmasti löytyy kerta se on aika trendikäs valinta tällä hetkellä.
Välitilan laseilla voisi leikitellä enemmänkin. Kaunis tapetti lasin takana antaa aika paljon sisustusmahdollisuuksia. En laittaisi pahaksi esimerkiksi seesteistä koivikkomaisemaa keittiön välitilassa.