Perjantain asu ja kauhujen ilta -tapahtuma

Perjantaissa on oma fiiliksensä, erityisesti jos viikonloppu on vapaa tai sisältää kivoja suunnitelmia. Eikö vain! Oma työelämäni painottuu ma-pe akselille, joten viikonloppuja tavallaan odottaakin. Vaikka joku sanoikin, että pitäähän joka päivästä ilo ottaa irti eikä aina vain odottaa jotain muuta, mutta ei voi mitään. Vapaapäivät tuovat työläiselle erilaista ohjelmaa ja niitä hetkiä kieltämättä odottaa.

Perjantaina puin simppeliä mustaa housua ja mielestäni nätin paidan ylle, joilla päivän menot sai hoidettua. Molemmat vaatekappaleet ovat Lindexiä. Second hand löytöni Celinen vyö jaksaa ilahduttaa ulkonäöllään ja aika usein mustien housujen kanssa sen valitsenkin. Laukku on Balmuir.

Marraskuun alusta lähtien Savonlinnan katukuvassa näkyy muuten jälleen Peuran pop-up kauppa, jossa tuttavani on kauppiaana. Piipahdin liikkeessä ja talvivalikoimassa näyttäisi löytyvän paljon pehmeitä villapaitoja ja sähäköitä bling bling-juhlavaatteita. Odottakaas, kun kerkiän käydä tarkemmin kaupan valikoiman tutkimassa.

Airbnb-asunnon tarkistuksen kävin myös tekemässä pe-iltapäivällä, mutta siivoamaan ei huvittanut alkaa. Seuraava vieras ei ole tänään tulossa. Vaikka usein olen huomannut, että kannattaa vain saman tien tehdä asiat eikä antaa odottaa, niin nyt sitten uhmaten tätä ajatusta jätän siivouksen toiselle päivälle. Todennäköisesti sinä päivänä on sitten mukulat kipeänä, tai itse tai jotain..

Perjantai-illan kruunasi Kauhujen saari, eli ihan tässä naapurissa joka vuosi järjestettävä Halloween -teemainen tapahtuma. Lapsistamme vanhempi siitä enemmän saa irti, vaikka ikinä ei kyllä suostu kättään niihin mysteerilaatikoihin työntämään ja arvuuttelemaan mitä on sisällä. Minulle sekin homma delegoitu.

Kävimme ystäväperheen kanssa ihmettelemässä hulinoita ja joka vuotinen pyroshow on ihan hauskaa katsottavaa. Haamuja ja omituisia hahmoja seikkailee siellä täällä. Itse asiassa viime vuonna juniori ei arvostanut tulishowta, joka esitettiin hotellin katolta kovan musiikin kera. Me siis ihan maantasolta sitä ihmeteltiin, mutta liian jännää oli ja päädyin hänen kanssa kävelemään kesken illan kotiin.

Tänä vuonna olikin toisin, kun Käärijän kappale alkoi soida. Sen tahdissa lieskat, laservalot ja lopulta ilotulitukset tanssivat. Ja niin tanssi meidän juniorikin mieluista Cha Cha Cha kappaletta.

Lapsille oli kaikkea pientä ohjelmaa tapahtumassa eikä se ollut liian pelottava. Pari vuotta sitten se oli jotenkin karmivampi. Huomasin kameranrullaa katsoessa, että haamut sun muut jäivät tällä kertaa kuvaamatta, mutta laitan tuosta pari kuvaa aiemmasta tapahtumasta esimerkkinä.

Tänä vuonna puista roikkuvat hahmot olivat enempi vähempi lakanoita ja haamuja. Tuo muutaman vuoden takainen luuranko oli itse asiassa vähän pelottava. Pyroshown, kasvomaalausten ja muutaman metsässä tapahtuneen salaperäisen rastin etsinnän jälkeen kaakao jo maistui.

Ai niin, ja tähän tapahtumaan kerkiää osallistua vielä tänään la 4.11. Kasinonsaarilla, Savonlinnassa klo 17-21. Ihan hauskaa, kun ohjelmaa ja tapahtumia järjestetään pimeän marraskuun keskelle.