Raikas ruutukuosi piristää asua

Viimeisin ostokseni sisältää ruutuja. Ruutukuvioinen ryhdikkään oloinen neuletakki löytyi alekorista ja otin mukaan, koska isoruutuinen takki on kummitellut mielessä. Osin syksyn muotitrendien takia. Tämä ei nyt takki ole, mutta ehkä parempi aloittaa tällaisella edullisemmalla ostoksella ruutukokeilut pitkästä aikaa. Ruutukuosisia vaatteita ei nimittäin vaatekaapistani hevin löydä. Myönnän, että minulla on henkilökohtainen ruutuongelma.

Yläasteikäisenä käytin paljon ruutuflanellipaitoja. Oi tykkäsin niistä ja ihmetyksekseni rättikässässä sain myös violetin ruutupaidan itselleni aikaiseksi. Koko ala-aste meni puukässän tunneilla, joten kädentaitoni ompelukoneen käytössä, kaavojen tekemisessä tai missä tahansa näihin liittyvässä asiassa on jäänyt kohdallani vajavaiseksi.

Taisin saada jonkinlaisen ruutuyliannostuksen tuolloin kouluikäisenä enkä liiemmin niiden perään ole katsellut. Lähimmäksi olen tainnut päästä, kun katselen välillä Burberryn tuotteita, mutta niitäkään en omista. Se ruutukuvio katsokaas vähän haitannut.

Pienen pienistä ruutukuvioista minulle tulee auttamatta mieleen vaarin kalsarit. Pitkät kalsarit. En tiedä miksi, olenko sattumoisin joskus nähnyt vaarini pitkät kalsarit vai mikä outo mielleyhtymä lienee. Isoista ruuduista taas on tullut mieleen mummun huivit, jotka kiedottiin päähän. Nyt kun muotikuvissa vilahtelee ruskeat ruudut ja muunkin väriset oikein kiitettävästi, niin jähmeämpikin mieli alkaa taittua niiden puolelle. Siis itse asiassa, ruudunhan voi nähdä raikkaana symmetrisenä tuulahduksena sen sijaan, että miettii kenenkään kalsareita.

Olisin ehkä sellaisen ruskea ruudukkoisen neuletakin mieluummin ottanut, mutta musta-valkoinen kelvannee oikein hyvin. Jos ruutukuvio itselleni on hieman vieras, niin tuttuja juttuja tässä vaatteessa on miellyttävän tuntuinen materiaali ekovero-viskoosi sekä takin leikkaus on suora, siisti ja tuo itselle sitä haluttua skarppiutta ulkonäköön.

Lähdin päivän hommiin tosiaan tässä asussa. Sen verran oli peliaikaa, että ulkona halusin nämäkin kuvat ottaa.. autolla liikkuessa ei niin paksuja takkeja välttämättä kaipaa. Mutta, menepä ulos lokakuussa ja ota hyvät kuvat. Harmaa sumu suorastaan ympäröi minut kuvassa kuin kuvassa. Surulliset vanhojen lehtien tallaamat maat ja ihan pienehkö tihkusade saivat minut hivenen sadatellen takaisin sisään. Minulla on kännykkäkamera. Se ei tunnu riittävän Suomen sääolosuhteita vastaan.

Muutama kuva uudesta takista nyt napsaistu. Ruututakki on aika hyvännäköinen, vaikka itse sanonkin. Miksi muuten kuvailen itseäni kaiken kiireen keskellä? Ihan sen takia, että joku muukin joskus miettii mitä pukisi päälle. Laittaako vanhat turvalliset kuteet vai kokeillako jotain uutta joskus? Turvalliset on aina turvalliset, niistä ei kannata luopua. Pienellä kokemuksen rintaäänellä sanon, että oma mieli piristyy, jos välillä repäisee ja käyttää jotain ihan muuta.

Olen ehkä liikaa Instagramin pauloissa, kun epämääräiset möhkälelaukut kainalossa tuntuvat jo ihan mielekkäiltä. Oletteko huomannut, jos muotia kuvaavia vaikuttajia seuraatte? Ei kahvoja, ei crossbody -ominaisuuksia. Laukkuja vain kanniskellaan käsivarren päällä. Sen sijaan, että ostaisin sellaista, niin muina naisina taittelin omani kahden kerroin. Laukku kainalossani on siis Stella McCartneyn Falabella. Hirmu hyvä tori.fi -ostos muutaman vuoden takaa. McCartney on kehitellyt oman kankaan, joka jäljittelee erilaisia nahkoja. Eli jos nahan käyttö tuntuu pahalta, niin hänen suunnittelemat laukut ovat täysin vegaanisia.

Ennen minkään ostamista, tykkään yleensäkin katsoa ensin kirpparit ja sun muut tori.fi:t läpi. Vaatepaljous ei tee pukeutumisesta yhtään sen helpompaa, joten harkitut ostokset kunniaan. Joskus pienen etsinnän jälkeen päädyn toteamaan, että ehkä pärjäänkin ilman tätä asiaa. Tai vastaan tuleekin hieno vähän käytetty ja vielä hyvään hintaan, jolloin ostan sen ilomielin ja kasvatan omalta osaltani tuotteen elinkaarta. Vaatteen elinkaari pohdituttaa itseäni ja siksi uudet asiat päätyvät vaatekaappiini harkiten. Olin tosiaan ruutukuosia jo pidempään tuuminut ja sen perusteella uskalsin ostaa. Olen alkanut luottaa omaan makuun. Että löydän ne vaatteet, jotka istuvat minulle.

Mitenkä siellä, herättääkö ruutukuosi tuntemuksia? Käytätkö, missään?