Heti ilmojen viilennettyä tekee mieli saunaan. Ihana paikka rentoutua, löylytellä päivän murheet pois ja olla ilman kännykkää. Missä muualla sitä enää ollaankaan ilman älylaitetta?
Tässä on meidän kotisauna. Oli viime kesän hyvin vähäisellä käytöllä. Kesällä ei oikein tee mieli saunoa. Paitsi tietenkin jossain ihanassa pihasaunassa, jossa puulämmitteinen kiuas ja järvi vieressä. Mutta muuten näin suomalaisena melkein noloa myöntää, että sauna ei aina maistu.
Saunan materiaaliksi päädyimme rakennusaikaan valitsemaan lämpökäsitellyn haavan. Pidän kyllä edelleen, onhan se komeannäköistä ja leveää. Ominaisuuksista en taida osata sanoa mitään. Ollut meillä seitsemän vuotta ja toiminut oikein hyvin. Aikanaan valitsimme mielestäni parhaimman näköisen kiukaan. Nykyään varmaan löytyy enempi vaihtoehtoja.
Leveä yläikkuna saunassa on aivan ihana. Sieltä näkyy naapuritalon katon yli maisemaa ja toki kauniisti puita, kun ne ovat lehdessä. Syksyn ruska-aikaan on kuin olisi maalaus kylpyhuoneessa. Saunan yksi seinä on suurimmaksi osaksi lasia ja suihkusta näkyy tuo maisema. Muutama vuosi sitten tulin suihkusta ihmeen hyväntuulisena. Jopa taisin hyräillä jotain, mikä on jo outoa. En ole suihkulaulajia. Havahduin silloin miettimään, että mikäs se nyt näin laulattaa. Tajusin, että sehän on se luonto ja maisema, joka näkyy suihkusta. Oli syksy silloinkin, naapurin vaahtera oli todella komeissa väreissä ja sitä olin ihaillut (ajatuksissani) koko suihkun ajan. Vaikka ikkuna ja maisema ovat siinä aina olleet, ensimmäisen kerran tuolloin tajusin miten paljon nautin, kun näkee ulos kylpyhuoneesta.
Kylpyhuoneen lattiat ja seinät ovat samaa 60×60 laattaa. Itselle mieleistä tumman harmaata. Ja sellaista sileäpintaista, että saa helposti kaikki liat pois. Oikein rouheapintaisiakin, ulkokivilaatan tyyppisiä oli paljon tarjolla ja ne ovat todella hienoja. Jäi kuitenkin valitsematta, kun pelkäsin, että karheaan pintaan tarttuu kalkki ja saippuat liian tiukkaan kiinni ja niiden pesu olisi jotenkin työläämpää.
Saunomista maailmalla
Ulkomaillahan tulee helposti kokeiltua saunaa, kun sellainen tulee vastaan. Mieleenpainunut parhaiten ne kerrat, kun saunaan ei uskonut törmäävänsä. Usea vuosi sitten Rotoruassa, Uudessa- Seelannissa majoituimme pitsihuvilamaisessa hotellissa. Omistaja kehui, että heilläpä on sauna ja me varasimme sen illaksi. Ilta koitti ja omistaja oli tainnut unohtaa laittaa saunan päälle ajoissa, joten aika kylmähän se oli meille suomalaisille. En tiedä olisiko kuumuuskaan auttanut, kun sauna oli käytännössä pienehkö koppi kokolattiamatolla, ilman ikkunaa. Saunan ”lauteina” olivat matalat pitkät penkit. Kiuas taisi olla Harvian, mutta ei se silti oikein saunan tunnelmaa tuonut. Hassu kokemus ja huomaa, että omassa mielessä on syntynyt käsitys siitä mikä on oikea sauna. Varmasti joku nauttikin siinä saunassa ja olihan se siis sauna. Oli kiulu ja kuuppa. Onhan näitäkin saunoja tullut vastaan missä veden heittäminen kiukaalle on ehdottomasti kiellettyä. Ettei tule liian kuuma.
Toinen mieleenpainuva kerta saunassa ulkomailla oli Addis Abebassa, Etiopiassa. En siis uskonut, että sinne asti lähtiessä pääsisi saunomaan. Vierailimme ystäviemme luona ja heidän talossaan olikin hurmaava pikku sauna. Yllätyshän tuokin ja vietimme tietenkin saunailtaa. Tällä kertaa ei valittamista, ”oikeaoppinen” sauna lauteineen päivineen. Kuvaa näistä saunoista ei valitettavasti tullut otettua. Saunaanpäin ei kännykkä kädessä oikein osaa mennä.
Muutama ulkomainen ystäväni on ihmetellyt meidän saunaintoilua ja sitä, että sauna löytyy melkein joka torpasta. Mielelläni opastan saunan saloihin enkä kiusaa ensikertalaisia 100 asteisella saunalla. Tähän vielä muistelo muutaman vuoden takaa töistä. Asiakkaidemme käytössä oli puulämmitteinen sauna, jonka he itse lämmittivät iltaisin. Nämä tällä kertaa ei-suomalaiset asiakkaat aamulla kehuivat miten oli ollut mukavaa. Siivosin tuon saunan heidän lähdettyään ja totesin saunaa lämmitettäneen muutamalla halolla. Ei siinä lämmöt paljoa olleet voineet nousta sen kokoisessa saunassa, mutta heille oli kelvannut mainiosti.
Saunoa voinee monella tyylillä. Liekö sitä oikeaa tapaa sitten onkaan. Tärkeintä varmaan, että siellä nauttii olostaan.