Tämän viikon ihmettelyn aiheet: sirkus, brändäys ja astianpesukone

Syksy hiipinyt aika näyttävästi meidänkin pihalle. Jännä tää syyskuu, kun se menee aina sata lasissa. Hoidot, koulut, kerhot, harrastukset, työt ja mitä näitä on. Haluaisin osata pysähtyä paremmin hetkeen. Ilman, että ajatukset laukkaavat huomisessa tai ensi viikossa. Syksy alkaa olla kauneimmillaan. On se ihme, kun pitää itseään muistuttaa sitä ihailemaan ja ihmettelemään.

Viikon sisään olen kyllä ihmetellyt, mutta ihan eri juttuja. Tässäpä oikein kooste niistä 😉

Vietimme vanhemman lapsen kanssa mukavan illan sirkuksessa viikko sitten. Itse kun olin lapsi, niin kävimme joka vuosi sirkusesityksen katsomassa. Pidän sirkuksen tunnelmasta ja taiteilijoiden upeista esityksistä. Kiertolaiselämä tuntuu kovin kaukaiselta ajatukselta, mutta samalla kiehtovalta. Kiertää nyt paikkakunnalta toiselle päivästä toiseen. Osa taiteilijoista kiertää myös maasta toiseen aika ajoin. Mikä elämä!

Sirkustaiteilijat toki rahapalkan työstään saavat, mutta tiedättekö mitä muuta he saavat joka kerta hyvin tehdyn työn jälkeen? Aplodit. Kannustusta ja iloista vihellystä. Sujuisikohan tavan palkkatyöt vähän paremmin, jos hyvin tehdystä työstä, projektin loppuunsaattamisesta, vaikean asiakastilanteen onnistuneesta hoitamisesta saisi kunnon kehut ja vaikka taputukset päälle. Kehumisen kulttuurissa on mielestäni parantamisen varaa monessa paikassa. Onnistumisen fiilis on tärkeä fiilis. Sitä soisi useammin tuntevan ja muiden sen onnistumisen noteeraavan. Pois se suomalainen jurous, jos meinasit sanoa, että mitä sitä nyt tuollaisia. Ei ennenkään ole…

Alkuviikosta puolestaan kävin entisessä opinahjossani kuuntelemassa asiantuntijoiden näkemyksiä brändäämisestä ja johtamisesta. Tartun nyt tuohon brändäykseen, erityisesti henkilöbrändäämiseen, jonka vauhdikas puhuja sai tuntumaan maailman luonnollisimmalta asialta. Hah, vaikka itselleni se ei sitä todellakaan ole. Minä työmarkkinoilla on aina ollut nöyrä ja joustava.

Siksi varmaan ainakin minua puhutteli, kun tämä brändäyksen asiantuntija puikahti kesken esityksen sermin taakse ja kuikuili sieltä yleisöä. Viesti oli, että hiljaisesti hissukoimalla ei tavoita niin helposti kohdeyleisöä, jää mieleen ja tee vaikutusta. Tiivistin asian ehkä turhan jämptisti, mutta onhan tässä totuutta. Jos myyt jotain, niin tietynlainen olemus, käytös ja oman työn asiantuntijuus edesauttavat menestymään.

Pistäähän tämä miettimään. Miksi ihmeessä on niin epävarma ja usein? Vaikka periaatteessa kaikki edellytykset hoitaa asiat itsevarmasti on olemassa. Vastauksenkin tiedän ja se löytyy tuolta pään sisältä. Viimeksi tänään koin epävarmuutta niinkin pöhköstä asiasta, kuin asunnon esittelemisestä potentiaaliselle vuokralaiselle ensi viikolla. Mietin jo etukäteen kaikkia vaikeita kysymyksiä ja osaanko vastata? Liekö minulta vuokraa mitään. Elä tässä nyt sitten tällaisen pään kanssa.

Hieman itsevarmuutta olen alkanut sen sijaan löytämään tämän kirjoittamisen kanssa. Tämä on mukavaa puuhaa. Kiitos teille kaikille, jotka käytte lukemassa. Tyylimuru -blogi on itselle innostuksen aihe ja blogin kirjoittaminen sopivan epäsosiaalista puuhaa meikäläiselle. Ja tähän liittyen yllätin itseni vastikään. Tämän brändäys-esityksen jälkeen sain päähäni, että minun blogiltanihan puuttuu logo. Kai sellainenkin brändäyksen ensiaskeleiksi lasketaan, jos moista miettii. Niinpä iltapuhteikseni väsäsin tällaisen version, jonka itse asiassa samantien kelpuutin omakseni.

Logon olen saanut asetettua vasta faviconiksi, eli ikoniksi nettiselaimen välilehdelle. Nyt Tyylimuru-sivut erottuvat pienellä logolla välilehdillä, kirjanmerkeissä ja suosikeissa. Vähän niin kuin vaikkapa Hesarin sivut tunnistaa selaimen välilehdiltä heidän HS -merkillä. Pienet aplodit annoin itselleni, kun logo oli faviconiksi laitettu. Muutenhan se nettisivuiltani vielä iloisesti puuttuu. En nimittäin osaa sitä vielä laittaa mihinkään, mutta harjoitellaan.

Viimeinen ihmettelyn aiheeni liittyy uuteen astianpesukoneeseemme. Kyllä, tällaisestäkin jaksan täällä kirjoittaa. Ensinnäkin niin pakastin kuin astianpesukone sanoivat itsensä irti. Astianpesukone saapui ensin ja se on nyt onnistuneesti integroitu vanhan paikalle. Sivusilmällä käyttöohjeita selasin, mutta yhteen kohtaan suoranaisesti jäin jumiin. Tässä koneessa on viiden tunnin pesuohjelma. Viiden tunnin! Kuulostaa kertakaikkisen jumalattoman pitkältä pesuohjelmalta enkä tiedä kestääkö hermoni viisi tuntia runksuttavaa konetta edes ekologisuuden vuoksi. Miten on, pitäisikö kestää? Kuulostaako silti vähän oudolta, että venytetään puoli päivää kestäväksi showksi yksi astioiden pesu.

No niin, sellainen viikko takana ihmettelyjen osalta. Tai myönnetään, olisihan niitä ollut romaaniksi asti, mutta tässä blogiversio mitä nyt muistui mieleen. Romaanit sitten toiseen kertaan. Ehkä on ihan hyvä välillä pysähtyä ihmettelemään. Oli se sitten luonto, oma tapa reagoida asioihin tai vaikka ne uudet laitteet. Ihmettelemällä saattaa oppia jotain uutta tai tulee ainakin pysähdyttyä hetkeksi.

Sirkusilta takaa vähän ihmettelyä aikuisillekin

4 thoughts on “Tämän viikon ihmettelyn aiheet: sirkus, brändäys ja astianpesukone

  1. Muistan elävästi kun joskus teini-iässä käytiin ruska-aikana jossain puistossa pyörimässä lehtikasoissa. Silloin oli aikaa ihmetellä ja ihailla. Nyt aika on nopeuttanut tahtinsa ja tuntuu siltä, ettei sitä riitä mihinkään. Voi toki pistää ruuhkavuosien syyksi.

    Minuakin jäi ihmetyttämään tuo 5h peliohjelma. Miksi venyttämällä pesukerta muuttuu ekologisemmaksi?

    1. Välillä sitä tuntuu menevän kuin ravihevonen konsanaan laput silmillä. Siksi itseäni yritän herätellä pysähtymään aika ajoin… ja joo, luulisi nykyteknologian pystyvän pesemään ekologisesti muutenkin kuin ylipitkillä ohjelmilla. Luulisi.

  2. Kiva postaus – siitä mieleen jäi etenkin brändäys ja logo. Hienon oletkin tehnyt!

    Minna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.