Joskus kaupassa katson kaunista haalariasua, värikästä jakkupukua tai jättisuurta volyymimekkoa. Kaikki houkuttelisivat ostamaan omalla tavallaan, mutta en osta. En uskalla pukeutua aina siihen mihin haluaisin. Pelkään kait, että näytän oudolta, ihan hassulta jne. Tiedän tiedän, eihän nykyään enää niin pitäisi ajatella. Kaikki saavat pukeutua miten haluavat, ainakin meillä Suomessa. Jäin myös miettimään, että onko sillä väliä, vaikka jokaista mielihalua ei toteuta. Onhan näitä vaatteita ihan riittävästi jo kaapissa. Ehkäpä olenkin alitajuntaisesti järkevä, kun jätän ostamatta sen vähän enempi normista poikkeavan vaatteen, koska en välttämättä käyttäisikään sitä.
No, en tiedä haluanko aina olla se järkevä. Olen kohtalaisen hillitty, tiukahko, huolehdin paljon ja haluan kaiken näyttävän siistiltä. Joten kaipa ne omat vaatteet tällä hetkellä kuvastavat luonnettani. Voisiko olla, että taiteilijan yllä oleva ryijy ei minun päällä olisikaan niin inspiroiva ja ihmeellinen. Silti katselen sitä ihaillen.
Tämän hetken fiilikseni syksyä kohden on rock’n’roll. Voiko minunlaiseni olla rock’n’roll. Sovitaan nyt vain, että voi ja jatketaan. On ihana vetää musta nahkatakki päälle. Sen kanssa liehuva tyllihame. Korkkarit tai tennarit, molemmat yhtä hyvät. Tässä asussa viihdyn ja onneksi se kaapistani löytyy. Vielä muutama vuosi sitten en olisi tällaista rohjennut käyttää. Nyt mietin, että täytän piakkoin 40 ja leikin vieläkin vaatteillani, tyylilläni. Ja matka jatkuu.
Vastikään instagram stoorien puolella kyselin muiden tyylistä ja ovatko he itse siihen tyytyväisiä. Aika moni tuntui olevan vähän tyylien välimaastossa. Noin puolet olivat tyytyväisiä omaan tyyliinsä. Osa taas oli valmis muuttamaan /päivittämään sitä, jotenkin. Niinpä, harvemmin sitä koko elämäänsä samantyylisenä ja -näköisenä kulkee.
Joskus muutos tapahtuu ihan huomaamatta, joskus sysäys tyylinvaihtoon lähtee päättämällä niin. Vaatteet, hiustyyli voivat olla tärkeä tapa viestiä ulospäin itsestään. Ainakin minulle. Pidän huolen, että en likaisissa tai rivahtaneissa vaatteissa kotioven ulkopuolelle lähde. Tukankin yleensä kampaan, tosin siinä nyt ei ole paljon laittoa.
Vaikka nyt en kehtaa kaikkea haluamaani ostaa ja käyttää, niin ties vaikka viiden vuoden päästä tyylini kehittyy juuri siihen suuntaan ja sitten lähtee. Haluaisin uskoa, että kaikkea ei juuri nyt tarvitse kokeilla ja käyttää.
Jos kohtaa suoranaista arvostelua vaatemaustaan joltain taholta, tuttavan piikki tai työkaverin outo ilme, niin älä jätä sen takia vaatetta kodin kaappiin. Kehotan käymään taistoon valitsemalla ylleen itselle mieluisia vaatteita katseista huolimatta. Omannäköinen elämä ja sen toteuttaminen on tärkeää. Ehkäpä minäkin käyn pienen pääni sisäisen keskustelun näistä omista peikoista liittyen tietynlaisiin vaatteisiin enkä hannaa seuraavan kerran vaateostoksilla.
Mutta nyt, vähän nahkatakkia, vähän tylliä… koska little rock’n’roll never killed nobody.
4 thoughts on “Uskallatko pukeutua juuri niin kuin haluat?”
Minusta sinulla on upea ja persooallinen tyyli! Itse pyrin siihen, että hankin vaatteita, joista ikeasti pidän ja joita oikeasti käytän. Sellaisia, joissa viihdyn. Joskus joudun pohtimaan, “kehtaako tätä nyt laittaa ylleen”, mutta ne hetket ovat onneksi harvassa.
Minna
Kiitos 🙂
Kuulostaa hyvin järkevältä ja näinhän se pitäisi mennäkin. Kaikkea käytetään vaatekaapista. Välillä se kehtaako tätä käyttää kumpuaa jostain, yritän itsekin ne ylittää.
Olisi ollut tylsä käyttää yhtä ja samaa tyyliä vuosia päivästä toiseen. Vaikka en itseäni voisi sanoa kovin kokeiluhaluiseksi enää, silti mulla on useita perustyylejä arkeen. Juhlaan on sitten aika sama, klassinen look. Juhlia on kuitenkin niin vähän enää jäljellä, etten jaksa leikkiä. Arki on taas jokapäiväinen ilmestys, jota voi höystää pukeutumisella.
Ihana käytännöllinen asenne ja minustakin mukava, kun on useampi perustyyli. Arkea tässä suurin osa elämästä, ja niitä kotivaatteita. Mutta on se niin mukava välillä vaihtaa kotivaatteet muihinkin.