Kirjoitan jälleen kierrätetystä muodista, kun jostain kirjoituksesta jäi päähän pyörimään muiden ajatuksia käytettyjen vaatteiden tasosta. Ihan siis tänä päivänä on ajatuksia, että nehän ovat usein vanhanaikaisia, haisevia ja huonolaatuisiakin. Että niiden ostaminen olisi hieman jopa noloa. Asiaa ei ehkä auta viime aikaiset artikkelit siitä mitä täyden palvelun kirpputoreille toimitetaan. Entistä enemmän likaista ja rikkinäistä tavaraa.
Tekisi mieli sanoa, että heittäkää nyt roskiin ne likaiset ja rikkinäiset jo siellä kotona! Kaikkea ei voi pelastaa, eikä kaikesta todellakaan saa enää pennin hyrrää. Mutta tyydyn toteamaan, että tästäkään ilmiöstä ei varmaan pääse eroon. Sen verran erityyppisiä me ihmiset olemme.
Olen henkilökohtaisesti tehnyt omasta mielestäni monia hyviä ostoksia kirpputoreilla ja second hand -putiikeissa. Aikaa se ehkä vie, mutta palkitsee. Ikinä ei tiedä mihin siellä törmää. Positiivisessa mielessä. Ostan totta kai paljon uuttakin, ostoni riippuvat aina siitä mitä etsin ja mistä sen löydän. Joillain vaatemerkeillä on muuten nykyään myynnissä myös oman merkin käytettyjä vaatteita. Niin kuin second hand kauppa oman kaupan sisällä. Hieno ajatus.
Olen tyytyväinen käytettyyn tuotteeseen, jos se on oman tyylinen ja tarvitsen juuri sitä. Olen ostanut paljon käytettyjä vaatteita, koska hyvälaatuista, kaunista ja ajatonta myydään jatkuvasti. Hinnallakin on merkityksensä. Minusta hinnaltaan hyvä vaateostos on likimain sellainen, kun hyväkuntoisesta vähän käytetystä vaatteesta maksaa korkeintaan puolet kaupan ostohinnasta. Paras on sellainen 20% alkuperäisestä hinnasta, mutta nämä ovat usein sellaisia löytöjä.
En osta vaatetta kirpputorilta, jos se on vaikkapa 80% ovh-hinnasta myynnissä. Miksikö?Minusta kirpputorilla hinnoittelu pitäisi olla kirpputorihengessä. Periaatteessa en maksa kivasta vaatteesta, jos siitä pyydetään mielestäni liikaa. Parasta on, kun tekee löydön 5-10 eurolla.
Samaan hengenvetoon sitten todettava, että on poikkeuksia. Eikös se vahvista säännön tai jotain. Oikein laadukkaan käytetyn vaatteen hinta voi olla 2/3 osaa ovh -hinnasta ja se tulee ostettua. Se on löytö silloin, kun on juuri säästämässä vaikkapa laadukkaaseen villapaitaan ja sitten saman löytääkin hieman edullisemmin käytettynä. Ihan parasta.
Ajattelin tässä esitellä kaksi asua, jotka olen koonnut käytettynä ostetuista vaatteista ja asusteista. Toisessa olen juhlinut ja toisessa kipitellyt kaupungilla asioilla.
ASU KEKKEREIHIN
Mielestäni ajatukset vanhanaikaisista kirpparivaatteista saisi unohtaa ja suosittelen tutustumaan kotimaisiin käytetyn vaatteen myymälöihin. Jonkin sortin buumihan tässä on käynnissä ja se tarkoittaa, että entistä enemmän tuotteita on tarjolla.
Tässä on asu, jossa on olen parit kekkerit juhlinut. Paikallisen kirpputorin rekistä löytyi minun mielestäni niin kiva musta-valkoinen mekko merkiltä PBO. Mekon pituus oli sitä mitä olin etsinyt ja kokokin oli oikea. Lähti todellakin matkaani. Syksyä kohden tekee mieli pukeutua pidempiin helmoihin, ja hihoihinkin.
Yhdistin mekon kanssa luottonahkatakkini Samsoe Samsoe -merkiltä ja Bcbgmaxazria -merkkiset korkokengät. En nykyään enää käytä pahemmin näin korkeita korkoja, mutta tässä kenkäparissa onkin erityisen pehmeä päkiä. Ihan kuin joku olisi kerrankin miettinyt miltä miellyttävä korkokenkä jalassa tuntuu.
Esprit- merkkinen rannekoru tulee usein valittua simppelin ulkonäön täkia. Ostin tori.fi:sta myös samaan sarjaan kuuluvan kaulakorun. Laukkuni on puolestaan Mulberryn mallistoa. Jokainen näistä asun osasista on käytettynä ostettu ja koen säästäneeni niin rahaa kuin varmasti vähän luontoakin pidentämällä näiden vaatteiden elinikää.
Tästä asusta myös video instagramin puolella.
ARKIPUKEUTUMINEN
Tässäpä asu, joka on saanut minut mietteliääksi. Nimittäin mitä yli 40-vuotiaan on soveliasta käyttää? Tähän asiaan muuten riittää mielipiteitä. Päätinkin tätä artikkelia kirjoittaessani tarttuvani tuohon aiheeseen seuraavaksi.
Eli, olen tietoinen siitä, että esimerkiksi hupparit ja kapeat housut eivät kuulemma ole meidän ikäisten juttu enää. En osaa ottaa kantaa mitä missäkin iässä pitää käyttää, mutta ajattelin silti toisinaan pukeutua näin, kun siltä itsestä tuntuu. En tavoittele ikuista nuoruutta. Olisin varmaan ensi hätään botoxia ottanut siihen vaivaan jo aika päiviä sitten. Saattaahan se olla, että joku pukeutuu tietyllä tavalla vain siksi, että tykkää juuri siitä tyylistä. Onkohan muuten moni mennyt Michael Monroelle sanomaan, että pukeudu ikäisesi mukaisesti? Hmm..
Tässä asussa on Balmainin musta huppari, Hunkydoryn kapeat housut ja Vagabondin kengät. Kerron nyt muistaessani myös merkit, kun aika ajoin niistä myöhemmin kysellään.
Jos miettii viime kuukausien tyyliäni beigessä ja vaaleansinisessä, niin kieltämättä tuohan tämä vaihtelua siihen. En hupparissa lähtisi juhliin tai viralliseen tilaisuuteen, mutta muuten huppari on vaate siinä missä paitakin, ja sen kanssa menen surutta kahvilaan ja kavereita tapaamaan.
Ted Bakerin käytetty villakangastakki vielä hupparin päälle, niin ei syystuulet palennuta. Celinen nahkavyö tuli jossain vaiheessa hommattua, kun tarpeeksi hyvään hintaan löysin. Kyllä, välillä ilahdutan itseäni jollain tavaralla, vaikka kuinka pinnalliselta kuulostaa. Toisaalta, hyvä nahkavyö palvelee vuosia.
Millainen suhde sinulla on käytettyihin vaatteisiin? Näyttivätkö nämä kuvat nyt siltä, että koiperhoset on vastikään häädetty pois ja hajuvettä heitetty outoja hajuja peittämään? Ja haluanko tietää totuutta tästä, nooh, kertokaa vain. Kuulolla ollaan!
Aiemmat artikkelini käytetystä muodista:
6 thoughts on “Kierrätetty muoti – arjessa ja juhlassa”
Eilen viimeksi kävin koluamassa kirppistä ja voi pojat kun useampi hoksaisi millaisia aarreaittoja ne on!
Totta kai löytyi paljon sellaista jonka olisi vähemmällä vaivalla nakannut suoraan roskiin, mutta kun jaksaa penkoa ne helmet esiin niin voi palata voittajana kotiin 🙂
Kivoja asuja taas jälleen kerran!
Hei hyvin kuvailtu! Noin juurikin se menee. Kirpparille menossa on se hyvä puoli, että todellakin tyylejä on laidasta laitaan ja välillä on kuin lapsi lelukaupassa niitä kaivelemassa.
Kiitos kovasti!
Täytyy sanoa, että sotkuiset, haisevat itsepalvelukirppikset, jotka ovat täynnä kelvotonta roinaa, on pitkälti Suomi-ilmiö. Muissa maissa en ole törmännyt sellaiseen. En tosin tiedä, onko itsepalvelukirppiksiä olemassa muualla. Yleensä ne ovat joko Humanat, UFFit tai hienompia retro- ja pre loved -putiikkeja. Krakovassa, Gdanskissa, Barbadoksella, Pariisissa, Nizzassa sellaisia on ollut paljon jo 20 vuotta sitten. Tyylikkäitä, siistejä, mielenkiintoisia – kaikkea muuta kuin mielikuva kirpputorista. Niissä on ilo asioida ja itsekin olen tehnyt mielettömän hienoja löytöjä. Secondhand-kulttuuri rantautui Suomeen mielestäni vasta kymmenisen vuotta takaperin, vaikka kirppiksiä oli pilvin pimein vuosikymmeniä.
Suomalaisten kuluttaminen ja second hand kirpparien taso on tosiaan muuttunut. Jossain vaiheessa tosiaan ymmärrettiin, että esillepanon ei todellakaan tarvitse olla läjittäminen. Ja hyvä niin, vaate saa arvoisensa kohtelun ja helpommin uuden elämän toisen yllä.
Olen vasta parin viime vuoden aikana löytänyt Turusta “ne parhaimmat ja siisteimmät” kirppikset. Ja nyt olen alkanut tehdä löytöjä! Olen siitä yli-iloinen. Kauniit asut taas sinulla. 🙂
Onpa hieno juttu! Se onkin hyvä kun tietty luottopaikka jos toinenkin on löytynyt.
Kiitos paljon!