Suuret linjat sisustuksessa pysyvät meillä aika samoina pitkiäkin aikoja. Pienempiä juttuja onkin sitten helpompi toteuttaa ja kokeilla muutoksia. Meillä on mukava olohuone, jossa istuskellaan, luetaan rauhassa ja leikitään. Tätä tilaa rupesin ihan vähän muokkaamaan, kun satuin kaupassa huomaamaan heiniä, jotka päätyivät ostoskoriin.
Ihan vinkki vinkkinä teille muille. Ensin kannattaa vissiin miettiä a) tarvitseeko ja b) mihin laittaisin, jos ostelee sisustusjuttuja. No, siinä hieman kiireessä ajattelin, että nämähän sopivat meidän olohuoneen nurkkaan hienosti. Kaunis vaasi tosin vielä puuttuu, mutta sen kerkiää.
Tässä aloitustilanne. Meillä on tuollainen iso kasvi olohuoneen nurkassa, kun se ei kovin hyvin mahdu muualle. Siirrätin sen sivuun, jotta pääsen kokeilemaan heiniä samaiselle paikalle. Eihän ne heinät nyt sitten sopineet lainkaan. Reippaasti yritin käännellä ja väännellä niitä eri tavoin. Eikä se valkoinen keraaminen vaasi, josta haaveilin, olisi auttanut asiaa yhtään.
Pakko sanoa, että tuntuu kuin kaikilta muilta tämä sisustaminen ja pientavaroiden kauniisti järjestely onnistuu käden käänteessä ja helposti. Ehkäpä se visuaalinen kohta omissa aivoissa on vähän vajaa, kun välillä on niin vaikea miettiä mikä sopii ja minne. Tuleeko sillisalaatti vai joku muu salaatti?
Se huono, vai onko se hyvä puoli, tässä tavaroiden siirtelyssä on se, että huomaa muutoksen tarvetta siellä sun täällä. Olohuoneen mattomme kaipaisi selvästi vaaleampaa sävyä ja ehkäpä olohuoneen pöytäkin pääsisi samalla vaihtoon. Ja verhot. Tämä yksien heinien osto tulee vielä kalliiksi.
Jos sisustuksen päivittämisessä jokin on helppoa, niin tuoreet kukat. Tila kuin tila näyttää paremmalta, kun siellä on ihania kukkia ja kimppuja. Laitan välillä jopa vessan pöydälle. Kuivakukkien käyttöä sen sijaan voisi harjoitella. Niitäkin niin monenlaisia ja todella kauniita. Vähän niin kuin erilaisia heiniäkin. Tässä lopulta siirsin nämä omat heinäni valkoista seinää vasten ja kieltämättä silmä lepää heti eri lailla.
Pidän muuten näistä kuvissa näkyvistä K-tuoleista. Nehän keikahtavat mukavasti taaksepäin rentoon asentoon. Moni vieras kyllä meinannut saada slaagin, kun en ole muistanut ”varoittaa” keikahduksesta. Vielä rahin kun saisi jommankumman tuolin eteen. Onnekseni tuo valkoisen sohvan kulma osuu sopivasti kantapäiden alle. Tätä blogia kirjoittelen usein tässä asennossa jalat sohvalla ja välillä katsellen ulos metsään.
Niin, ja niiden heinien loppusijoituspaikka. Päätyivät pötkölleen takan päälle odottelemaan seuraavaa inspiraatiota.
Tuleekos teille muille hutiostoja tehtyä? Otan myös vinkit vastaan miten niiltä välttyä jatkossa. 🙂