Sisustus marraskuussa on iloinen sekamelska syksyä ja joulua

Tämä aika, marraskuu, on kyllä sellaista sisustamisen välimuotoa etten paremmin sanoisi. Syksyiset, talviset ja jouluiset asiat alkavat olla iloisesti keskenään sekaisin. Sellainen kuuluisa punainen lanka vähän nyt puuttuu meidän kodin talvisisustuksesta. Pimeää on kuin missä ja villakoirat juoksevat nurkissa herkemmin, kun ei niitä meinaa nähdä. Flegmaattinen olo on useammin kuin muina aikoina. Talvellakin on helpompi olla, jos on lunta. Se pieni lumen tuoma valoisuus aktivoi edes vähän.

Aurinko kyllä piipahti kylässä viime viikolla. Ja minusta on jotenkin surullista sanoa näin, koska kaipaan aurinkoa kuitenkin päivittäin. Mutta toisaalta, odotellaanpas tammikuun loppuun. Sitten voi olla, että pääsee sanomaan auringon vierailleen kotona viimeksi viime vuonna. No niin, yritän pysyä nyt tässä hetkessä ja olin auringosta sanomassa, että omat vanhat nurkat herää ihan eri lailla eloon auringon säteiden osuessa sisään. Ilo katsella, kunhan ummistaa silmänsä niiltä pölypalloilta.

Nappailin näitä kuvia olohuoneen puolelta. Isoista ikkunoista pääsi paistamaan hyvin sisään. Kesällä vedän verhoja eteen, ettei tule liian kuuma. Nyt työnnän verhot niin pieneksi kuin mahdollista maksimoidakseni auringon valon. Ja lämmittäähän aurinko hieman edelleen asuntoakin. Näillä lämmityshinnoilla annan auringon hoitaa mielellään hommaa. Lattiasta kattoon olevat ikkunat päästävät auringon lämmittäviä säteitä mukavasti sisään.

Katsaus meidän nurkkiin

Tällä hetkellä tuntuu, että hieman tunnelmallisemmat sohvatyynyt ja jotain kausivaloja olisi aiheellista ottaa esiin. Tiedän räpiköiväni pimeyttä vastaan ja siksi valkoiset minua piristävät sohvatyynyt edelleen nakottavat tuolla. Nautin kyllä joka hetkestä, kun auringonvalo ilmaantui hetkeksi. Aurinko on niin alhaalla, että valot ja varjot seinillä näyttävät ihan erilaiselta kuin vaikkapa kesällä.

Keittiön pöydän ääreen tulee pysähdyttyä nyt entistä enemmän. Ollut niin laiska olo välillä, kahvia kuluu eikä mikään innosta. Joku sanoi niin lohduttavasti, että marraskuussa on tarkoituskin ottaa rennommin. Kesä ja syksykin ovat monella tavoin kiireisiä, mutta nyt päivien lyhentyessä mieli kaipaa enemmän lepoa. Saa ottaa rauhassa hyvällä omalla tunnolla ja jos pystyy, niin nauttimaan vaikkapa ihan vain omasta hyvästä seurasta. Miksihän silti usein huono omatunto kolkuttelee, kun on rauhassa tai nostaa jalat ylös tekemättä mitään?

Jos muuten jouluisat asiat eivät ole ihan vielä meille löytäneet, ellei kynttilöitä lasketa, niin kaupan jouluherkut ovat kyllä kantautuneet kotiin ja helposti. Jännä miten jotkut asiat motivoivat ja jotkut eivät.

Talon toisessa päässä sijaitseva arkiolkkarimme onkin sitten ihan painajainen kuvata. Seinät ovat kokonaan tummaa harmaata, joka edelleen on ihan kiva minusta, mutta otapa siellä sitten kuvia. Tässä huoneessa sijaitsee tämän hetken paras paikka. Sohvan kulma, johon voi illalla lasten nukkuessa istua hetkeksi popsimaan jotain ja katsomaan telkkaria. Olenkin oikea pahismutsi. Lapset kun eivät saa sohvalla syödä. En tietenkään iltaharrastuksestani heille kerrokaan.

Sisustaminen meillä kotona on vähän pysähtynyt. Ei ole enää kesäistä mutta ei jouluistakaan. Instagramissa ensimmäiset joulukuuset ovat jo ilmaantuneet moniin olohuoneisiin. Meillä mietinnän paikka kuusen kanssa, kun kesälomille karkaamme heti joulun jälkeen. Otetaanko kuusta ollenkaan? Jos otetaan, niin kuin ehkäpä haluaisin joulun tuoksua ja tunnelmaa tuomaan, niin miten aikaisin… normaalisti joulukuusi koristellaan meillä vähän ennen aattoa. Ilmeisesti aikainen kuusi on entistä normaalimpaa.

Nyt näkyy jo ihania joulutähtiä ja erilaisia valoja monien pihoissa ja sisälläkin. Tulisipa meillekin joku valokeiju ja tekisi taikojaan. En ole kummoinen valojen laittaja. Sain nyt kuitenkin parvekkeelle laitettua yhden led-valosarjan aamu- ja iltapimeitä ilahduttamaan. Viime vuodet hyvin palvelleen johto meni alkuvuoden lumitöissä poikki ja se vähän ärsytti.

Tässä muuten jouluvalojen ostovinkki kaikille hätähousuille. Lyhyesti: katso tarkkaan mitä ostat ja minkä pituista. Vähän pidemmin: kerron oman esimerkin sekä entisen työkaverini. Saanen sen tässä kertoa? Käy varmaan kurittamassa, jos ei saisi. Kuitenkin, minä itse kävin siis viime viikolla ajatuksissani, ehkä myös kiireessä ostamassa sopivan mittaisen valonauhan tuohon parvekkeelle. Purin paketin lahjakkaasti vain todetakseni sähköjohdon olevan liian lyhyt siihen tarkoitukseen miten valon olin ajatellut laittaa esille. Johdon olisi pitänyt olla monta metriä pidempi, kuin tässä ostamassani. En palauttanut, vaan tein kompromissin valojen asettelussa. Silti onneksi ihan ok näköinen. Olisi voinut olla parempi.

Entinen työkaverini nauratti minua omalla jouluvalojutullaan. Hän oli kotinsa parvekkeelle asetellut jostain löytämänsä/saamansa jouluvalot. Hän oli niitä testannut ja valot toimivat hyvin. Asennuksen jälkeen hän lähti ulkoiluttamaan koiransa. Lenkiltä palatessaan oli kauempaa katsonut, että nyt onkin jollain kunnon disco parvekkeella. Valot tuikkivat ja välkkyivät villisti. Kiire tuli kotiin, kun hän totesi valoshown tulevan omalta parvekkeeltaan. Jouluvalot olivat monitoimiset, välillä rauhallinen tavallinen valo, joka jossain vaiheessa vaihtui tuikkimiseen ja nopeatempoiseen valojen välkehtimiseen. Ken ei tällaisesta välitä, ei sitä todellakaan omalle parvekkeelleen halua. Valot lähtivät ja nopsaan. En voi sille mitään, minusta on vain niin hauskaa, että hän asensi vahingossa kunnon discojouluvalot.

Luulenpa, että se on aika minunkin ryhdistäytyä ja alkaa miettiä tunnelmaa tuovia värejä ja valoja kotiini. Vaikka valkoiset sohvatyynyt mukavat onkin, niin ehkäpä ensi keväänä ne ovat entistä piristävämmät kun ne kaapin perukoilta taas kaivaa esiin. Oma joulutunnelmani alkaa yleensä heräilemään joulukuun alussa, ei oikein ennen sitä. Jospa tässä pieni luova tauko ja pipari ensin, ennen kuin alan miettiä mitä uutta se koti saisi ylleen.