Meidän kolmas loma Gran Canarialla alkaa olla loppusuoralla. Moni paikka, jossa viime lomilla vierailimme jäi nyt välistä. Toisinaan palaamme parhaisiin paikkoihin lomakohteissa, mutta nyt enempi etsimme uutta tekemistä.
Lasten iloksi käymme toki aina rannalla ja hiekkaleikeissä. Meri tuntuu kylmältä uimiseen, mutta kyllä siinä varpaitansa kastelee. Aurinkoa ei nuoruusvuosien jälkeen ole tullut otettua, joten sellainen tekeminen ei lomalla maistu. Kävelylenkit ovat mieluisia lämpöisessä säässä ja paikallista menoa katsellen. Toki monessa paikassa se on muiden matkailijoiden menoja katsellen, mutta toisinaan hyvään lomafiilikseen riittää se selkää lämmittävä aurinko ja iso jäätelö..
Lomalla kuljemme usein vuokra-autolla, kun se helpottaa liikkumista aika paljon. Asumukset voivat sijaita täten vähän syrjemmässä. Paikallisliikennettä emme ole testanneet, mutta on ilmeisen toimiva Gran Canarialla.
Vuorille
Olemme kaikilla kerroilla vierailleet pariin otteeseen Gran Canarian sisämaassa. Gran Canarian korkein kohta on 1956m ja sisämaahan lähtiessä pääsee aina kipuamaan ylöspäin. Maan keskivaihe on vuoristoista.
Vierailimme tällä kertaa Artenarassa, joka on Gran Canarian korkeimmalla sijaitseva kylä, 1270m.
Artenaraan johtaa kiemurainen vuoristotie kulkien läpi kauniiden pikkukylien. Artenaran sijainti on kertakaikkisen kaunis ja syy miksi sinne suuntasimme ovat ikivanhat luolatalot. Monelle kanarialaiselle oli pitkään tyypillistä asua luolassa. Casas Cuevas museossa saimme lyhyen briiffin asiaan ja aloitetaan sillä tiedolla, että edelleen noin 600 luolataloa on käytössä. Luolan lämpö pysyy aina 18-20 asteessa, joka on kovin kätevää kylmillä ja kuumilla säillä. Nykyään käytössä olevien luolien edessä on moderni talo ja osa talon huoneista on siis vanhoja luolia.
Pakko sanoa, että esillä olleet luolat olivat kodikkaita, miellyttäviä ja kutsuvia. Ei minulla odotuksia oikeastaan ollut mitä näkisin, mutta kodiksi tehty luola pienine makuusoppeineen, kaapistoineen ja tauluineen oli kuin mikä tahansa muukin koti. Ruokahuoltoon oli varattu toinen luola.
Sen verran piti googlata, että luolataloja on muutama myynnissä. Sellaisia on myös airbnb:ssä. Olisipa vaihtelua majoittumiseen tosiaan!
Artenarassa oli idyllisiä pieniä kujia, komea kirkko ja erään puiston mäen päällä iso Kristus patsas. Vähän samannäköinen kuin Rio de Janeirossa. Luonto ympärillä on kaunista ja lähellä on mäntymetsäinen luonnonpuisto.
Me olemme Gran Canarian lomilla majoittuneet aina lämpöisemmällä puolella saarta eli eteläpuolella, jossa maisema on pääsääntöisesti hiekkaa ja kiveä. Siirryttäessä maan sisäosiin tai pohjoiselle puolelle ero on suuri. On vehreää ja vihreää. Luontoa parhaimmillaan.
Artenarasta jatkoimme matkaa San Mateoon, josta mies oli bongannut maalaismarkkinat. Matkalla maisemat olivat jälleen upeat ja kirkas, kaunis ilma takasi näkyvyyden aina Teidelle, Teneriffalle asti. Saavuimme kauniiseen, vanhaan kylään, jonka kylänraiteilla mielikuvitukseni lähti laukalle. Kuten kaikkialla, jossa on ollut asutusta pitkään.. millaista se elämä oli vaikkapa 300 vuotta sitten?
Nyt San Mateo oli täynnä jouluisia koristeita ja kauniita valopuita. Niiden kanssa tuli otettua useampi selfie, myönnetään, ja lapsiakin yritin tyyrätä kuviin. Illalla jouluvalaistukset olisivat upeat ja harmi vain, että iltapäivällä olimme liikkeellä.
San Mateon markkinoita ei näkynyt ei kuulunut, joten istahdimme vanhan kirkon kupeessa olleeseen kahvilaan. Useampi pieni ruokalaji listalta. Jospa kerrankin löytyisi jotain, mikä kelpaisi lapsille. Olen huomannut, että hektisenä päivänä en saa heitä syömään oikein mitään. Rauhallisempina päivinä ruoka taas uppoaa paremmin. No, nuorin söi nyt vehnäleipää ja kylmää ranskalaista perunaa, vanhempi onki kanakeitosta vain kanat. Meille miehen kanssa jäi kaikki muu: kalatacot, kanarian perunat mojo-kastikkeella, kana-croquettes, salaatti jne.
Ruoan jälkeen pieni kävely vielä kylää ympäri ja markkinatkin löytyivät. Suuri kauppahalli täynnä paikallisia myyjiä. Kaikkea kasviksista konditorioherkkuihin. Moni paikallinen lähti pussit pullollaan hallista. Mukava tunnelma kerta kaikkiaan!
HAPPIHYPPELYÄ VUORILLA
Toisen kerran kun ajelimme vuorille, niin sää ylhäällä oli sumuinen ja kolea. Lämmin suositus siis tarkistaa sääennustus ja lähteä matkaan kirkkaalla säällä. Muuten maisemat jäävät näkemättä, kuten myös meillä matkan kohteena ollut kivenmurikka Roque Nublo. Roque Nublo on yksi maailman suurimmista kivipaaseista, 80m korkea ja alkuperäisasukkaiden palvoma. Kivi sijaitsee luonnonpuistossa ja se on suosittu patikointikohde. Matka päätieltä ei ole pitkä 1,5 km, mutta pidempiäkin patikointireittejä alueelta löytyy.
Palmupuiden alta lähtiessä on hassu fiilis maisemien muuttuessa havupuiden metsäksi. Muutos tuntuu niin suurelta. Aina suunnitelmat eivät mene niin kuin strömsössä. Auton lämpömittari näytti alimmillaan 8 astetta ja hieno idea kiven katselusta vaihtui siihen, että itseä paleli sen verran kovassa tuulessa vuorilla, että jätin kävelemättä Roque Nublolle. Mies kipaisi sen tarkistamassa. Paitsi että ei sumulta sitä oikeastaan nähnyt.
Säästä huolimatta kauniit metsät, idylliset kylät ja erilainen maasto piristivät mieltä. Näköalapaikoilla pysähdyimme muutamia kertoja tähyilemään laaksoihin ja kaikenlaisiin rotkoihin. Maisema on pysähdyttävän kaunista, osin karua ja osin vehreää. Pysähdyimme San Bartolomé De Tirajana nimisessä kylässä lounaalla. Kylä oli täynnä ahtaita katuja, kauniita taloja ja ruokapaikkojakin (meille turisteille?) useampi. Pahoittelut, ikinä en muista ottaa ylös ruokapaikkojen nimiä.
Puerto de Mogán
Tämä on tuttu paikka monelle Gran Canarian kävijälle, mutta haluan sen nostaa esiin, kun siellä aina niin viihdyn. Moni suuntaa tännekin kauniille hiekkarannalle, mutta kevyt puolen päivän kävely ja shoppailu onnistuu myös. Puerto de Mogán tunnetaan upeista bougainvillea -nimisistä värikkäistä kukkaköynnöksistä, kauniista valkoisista taloista, komeasta satamasta ja pienistä kanaaleista.
Tämä vanha kalastajakylä on suojassa vuorten kainalossa. Satama on ainakin tammikuussa täpötäynnä purjeveneitä samalla kun vieri vieressä olevat ravintolat kutsuvat sangrialle ja maisemaa ihailemaan. Puerto de Mogániin pääsee mukavasti päiväreissulle glass bottom-veneellä esim. Puerto Ricosta.
Puerto de Mogánissa on kuuluisat perjantai markkinat, joilla olemme kerran vierailleet. Vain kerran, koska suurta väkijoukkoa on mukava vältellä lomilla. Mutta onhan markkinoilla aina tunnelmaa, paljon väkeä ja myyjiä. Olen huono tinkimään, joten omat löydöt ovatkin usein putiikkien puolelta. Koen sen vain helpommaksi. Useamman kerran olen kivoja vaatteita Puerto de Mogánista löytänyt ja vaatekaupat sijaitsevat sivukujilla ja sattuman kaupalla niihin osunut. En ole kummoinen etukäteen suunnittelija lomilla, joten kaupat ja ravintolat löytyvät aina yllätyksenä.
Cocodrilo Park eläintensuojelukeskus ja Poema del Mar -akvaario
Agüimesissa sijaitsee eläintensuojelukeskus Cocodrilo Park, avoinna pe-su. Sinne on otettu huonolta hoidolta pelastettuja ja hylättyjä villieläimiä. Myös eläintarhojen pitovaikeuksien myötä sinne on päätynyt eläimiä. Yksi krokotiili oli omistajansa hylkäämä. Pienenä se oli vissiin vielä mennyt lemmikkinä, mutta kasvaessaan ei ollutkaan enää niin helppo pidettävä. Moni papukaija oli tehnyt show-näytöksiä, mutta täällä he käyskentelivät meidän keskellä. Ei ollut showta, vaan me kävijät katselimme mm. niiden ruokkimista.
Niin, onko eläin näyttelyesine? Ei minusta, mutta ymmärrän myös, että ehkäpä rahaa eläintensuojeluun ei ole tarpeeksi tarjolla. Cocodrilo Parkiin saa siis tulla rahaa vastaan katsomaan eläimiä. Henkilökunta oli mukavaa ja he kertoivat eläinten elämästä sekä kohtaloista.
Yleisesti ottaen en ole hyvin hoidettuja eläintarhoja vastaan. Ihminen on omalla toiminnallaan tehnyt monelle lajille mahdottomaksi elää turvallisesti luonnossa. Salametsästys, elintilan vienti ja tunkeutuminen reviirille. Tiedättehän. Osa eläimistä on viety luonnosta eivätkä ne sinne enää välttämättä sopeudu. Minusta joissain tapauksissa on parempi suojella eläimiä valvotuissa olosuhteissa kuin antaa ahneiden ihmisten tuhota ne kokonaan.
Poema del Mar -akvaario
Las Palmasissa sijaitsee iso, ilmeisen uudehko akvaario, josta sattumalta luimme ja päätimme piipahtaa. Paikka on iso ja mielenkiintoinen, piipahdus venyi pidemmäksi vierailuksi. Akvaariossa on erityyppisiä osioita, aluksi viidakkomainen kävelyreitti, jossa saattoi vaikka kameleontin bongata puusta ja sen jälkeen useita akvaarioita.
Akvaariossa pääsee seuraamaan monen monituisen merenelävän elämää. Toivon, että akvaario opettaa kunnioittamaan luontoa ja herättää mielenkiintoa vedenalaista elämää kohtaan. Näin läheltä kun pääsee näkemään näitä hienoja eläimiä, niin toivon mukaan ymmärrys luonnon moninaisuutta kohtaan kasvaa, samoin suojelunhalu. Meressä toden totta on upeita ja erikoisia otuksia. Heitä katselisi vaikka koko päivän.
Onko Gran Canaria tuttu kohde sinulle? Onko mielipaikkaa siellä?
- Tyylimuru : Lomakohteeksi Gran Canaria vai Teneriffa?
9 thoughts on “Kivaa tekemistä Gran Canarialla rantaloman vastapainoksi”
Gran Canaria ei ole tuttu, mutta sen sisarus Tenerife on. Suosittelen lämpimästi! Se on aika erilainen, mutta varsin mielenkiintoinen paikka. Hiekkarantoja ei ole paljoa, mutta on mahdollista valita hotelli/majoitus, jossa on pieni lämmitetty allas (jos talvisin lomailette). Loro Park teki vaikutuksen sekä retki Teidelle. Tenerife on karumpi ja vaikeampi kohde, joten vähän isompien lasten kanssa siellä on helpompaa.
Akvaariot ovat perheemme kestosuosikkeja joka maassa. Mutta paras eläintarha, jossa vierailimme, oli Kiinan Shenzhenissä. Siellä häkkiin laitettiin ihmisiä, että päästiin ajaa eläin asuinalueiden läpi. Eläimiä (mm. tiikereitä) pääsi katsomaan varsin läheltä, koska safarit ajoitettiin eläinten ruoka-aikaan. Tiikereitä pääsi ruokkimaan myös itse häkin suojasta tietysti. Se oli mainio konsepti mielestäni.
Kiitos suosituksesta, pidän Teneriffasta myös. Se on monipuolinen kohde, ihania kyliä ja Teide on komea.
Mielenkiintoiselta kuulostaa tuo Shenzhenin eläintarhan tapa nähdä eläimiä!
Gran Canaria on tuttu parilta road trip -lomalta, ja tykätään kyllä! Suosikkipaikkoja ovat Las Palmas (erityisesti kaupungin vanha osa Vegueta ja Triana) ja vuoristo kylineen. Tejeda on ehkä kylistä suloisin. Ollaan satuttu Gran Canarialle molemmilla kerroilla juuri mantelipuiden kukinnan aikaan, ja ne vetävät kauneudessaan lähes vertoja suosikeilleni eli bougainvilleoille. 😍
Kyllä tätä kukkaloistoa vaan ihailee. Pidän myös Las Palmasin vanhemmista osista ja kauniissa Tejedassa kerran käyty myös. Vuoristossa ja sen kylissä viihtyy tosi hyvin❤️ Eli ehdoton vierailukohde, jos Gran Canarialle suuntaa.
Tuttuja paikkoja ja heti iski kaipuu 😀 Kiitos nojatuolimatkasta.
Näitä maisemia on ihana katsella. Paikan päällä ja sohvalla 🙂 Kiitos kommentista Mare!
Ei vitsit, noita luolia siis on AirBnB:ssäkin ja vieläpä myynnissä! Mä niin innostuin siitä sun Instapostauksesta ja mietin, että pitää ottaa selvää voisiko luolaan päästä asumaan edes vähäksi aikaa. Olin teini-ikäinen silloin 80-luvulla kun tuolla kävin ja muistan vieläkin erään naisen luola-asunnon, enkä ole päässyt vieläkään yli siitä ajatuksesta kuinka vuorten rakastajana luola-asunto olisi niin ihana! Voisin vaikka ostaa oman ja vuokrata sitä itse muualla ollessa. Nythän mun on sitten pakko alkaa selvittää niiden hintatasoa 😀
Luulen, että nykyajan teinit ei innostuisi ehkä luola-asumisesta. Voin toki olla väärässäkin.. Varmaan asuntosivuja kannattaa silmäillä usein. Voisi nimittäin ajatella, että kohtuuhintaiset menevät nopeasti kaupaksi. Mutta olisihan se nyt jotain, asua vuorilla ja vielä omassa luolassa. Pidin ajatuksesta että sisälämpötila on aina sama. Eihän sitä ikinä tiedä mistä itsensä parin vuoden päästä löytää.