Terassi pikaisesti kevätkuntoon – ja ne ekat terassikahvit

Terassin käyttöönotto keväällä on iso juttu. Talven se on seissyt käyttämättä ja yksin. Pölyä ja kaikenlaista likaa kerännyt päälleen. Ensimmäiset lämpöiset kevätpäivät antavatkin intoa ja vauhtia terassin siistimiseen ja sisustamiseen. Liat saa kyytiä terassilaudoitukselta ja kalusteista. Sohvatyynyt kaivetaan varastoista esiin. Ja äkkiä kahvin laittoon. Kevään eka kahvittelu omalla terassilla tuntuu tosi hyvältä.

Ihan kovin kylmällä en lähde terassille itseäni kiusaamaan. Meillä ei ole lasitusta saati lämmitintä, mutta muutama lämmin kevätpäivä saa nauttimaan terassilla olosta heti. Olen kesäihmisiä ja tässä terassin käyttöönotossa on pieni lupaus jo kesästä.

Terassillamme palvelee jo monta vuotta vanha sohvakalusto. Se koostuu isosta sohvasta, kahdesta tuolista ja matalasta pöydästä. Kesäisin sohvalla otetaan päiväunia ja luetaan kirjaa. Ne ihanimmat lämpöiset kesäpäivät, kun jo aamulla tarkenee ulkona syödä aamiaisen vähän häämöttelee mielessä. Varsinkin näin keväisenä iltapäivänä, kun ei ole vielä tarpeeksi lämmin omaan makuun. Mutta kyllä sen kahvin kärsii juoda viltin alla.

Kukkia terassillamme on läpi kesän. Nyt on vielä kylmien öiden haaste ja ainoat ulkokukat näin toukokuun puolivälissä meillä ovat orvokit. Kukkia lisään sisältä maljakkoon, jos ystävä piipahtaa kylään. Joskus tulee pöytäliinakin laitettua. Ikuisuusprojektina tässä ollut hommata piristäviä liinoja, jotka kooltaan sopivat terassipöydälle.

Terassilla on myös aina kesäaikaan matto, vaikka näin lasittamaton tila kerää kaikenlaista luontoa itseensä. Maton ravistelu kuuluu kesän aktiviteetteihin. Sen lisäksi myös grillaus ja lohien savustaminen. Grillaus ei itseltä oikein luonnistu, mutta onneksi mies on siitä innostunut. Kesäajan ruokailu on aika pitkälti grillin varassa. Miten ruoka voikin maistua aina paremmalta grillistä tulleena? Tänäkin viikonloppuna grilli on ollut käytössä joka ilta.

Keväinen villi sirkutus ja kaunis linnunlaulu rauhoittavat mieltä. Terassiltamme on suora yhteys viereiseen metsään, sen lukuisiin lintuasukkaisiin ja niiden lauleluun. Pieni linnunpönttömmekin näyttäisi saaneen asukin. Jotain arjen luksusta tässä on. Istua rauhassa omalla terassilla kahvikupin ääressä ja vain kuunnella. Nykyään tekee hyvää tyhjentää pää hetkeksi maailman uutisilta. Miksei myös arjen pyöritykseltä. Katselen usein hetken metsään ja kas kun taas jaksaa.

Kiva fiilis, kun terassi on jo siinä kunnossa, että auringonsäteiden osuessa kohdalle voi nauttia siinä oleilusta. Ehkäpä sellainen lämmitinratkaisu olisi hyvä olla näin avoterassilla. Pidentäisi terassilla oloaikaa ja eihän kesällä voi liikaa ulkona ollakaan.

Monella on parveke tai terassi, joita käytetään liian vähän. Siis ihan omistajiensakin mielestä. Vaikka ei olisi sisustusimmeinen sielultaan, niin pieni tilan kohennus ja somistaminen (kamala sama, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan) tuo kuitenkin sitä viihtyisyyttä, joka houkuttelee tilaan astumaan. Yksi tai kaksi vanhaa muovituolia ei sitä välttämättä tee ja tilaa saattaa kartella karun ulkomuodon vuoksi. Minä en itse oikein viihdy paikassa, jossa ensimmäinen ajatus aina on, että pitäisi tällekin tehdä jotain. Kun terassin eteen näkee vähän vaivaa, niin takaan käyttökertojenkin moninkertaistuvan. Kellä parveke tai terassi on, niin soisi käytönkin kesäaikaan olevan maksimissaan.

Vaikka Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen, niin sormet ristiin, että tarjetaan edes osa kesästä istuskella terasseillamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *