Näin se vuosi vierähti. Vuosi takaperin päätin olla juomatta pisaraakaan alkoholia vuoden 2023 aikana. Ja näin myös tein.
Viinilasilliset ystävien kanssa ja ravintolassa syödessä kuuluivat normielämään. Yökerhoissa tai baarissa istumassa en ole vuosiin jaksanut käydä. Kotona itsekseen en osaa juoda, mutta tosiaan seurassa en lasillisesta kieltäytynyt.
Viime vuosina huomasin, että mitään hyvää oloa viinilasilliset eivät tuoneet. Väsymyksen enimmäkseen ja jos yhtään enempi otti, niin sellainen rasittava ihminen ilmaantui paikalla. Siis minä. Kaiken lisäksi olen jotenkin allerginen viinille. Nenä käy vuotamaan, aivastelen putkeen ja toisinaan poskia alkaa kutittamaan. Näitä ajatellen holiton vuosi alkoi tuntua enemmän kuin järkevältä.
Alkoholiton vuosi toi tullessaan kysymyksiä lähipiiriltä ja tutuilta tällaisesta ratkaisusta. Helpommalla olisi toisinaan ehkä päässyt juomalla sen yksi-kaksi juhlissa, seurassa ja kesän riennoissa. Mutta enpä juonut. Itse asiassa pidin siitä, että pää oli selvä. Ei tullut väsymystä, vaan jaksoikin pidempään seurustella ja olla sosiaalinen. Mocktailit olivat hyviä, en niistä erottanut, että alkoholia ei ollut. Muutamiin ystävien kotona järjestettäviin juhliin otin oman holittoman viinin mukaan.
Pitkään vierähtäneiden iltojen päätteeksi hyppäsin autooni ja huristelin kotiin. Nukuin hyvät yöunet ja aamu alkoi hyvin ilman päänsärkyjä sun muita. En omista älykelloa, mutta se olisi todennäköisesti kertonut paremmasta unesta kuin muutaman lasillisen jälkeen. Yksikin lasi viiniä huonontaa koko seuraavan yön unta. On tutkittu. En tiedä onko iästä kiinni, mutta huomaan nykyään nukkuvani huonommin, jos olen juonut alkoholia.
Olen yli 40-vuotias enkä ole täydellinen mitä tulee hyvinvoinnistani huolehtimiseen. Liikuntaa voisi harrastaa enempi esimerkiksi. Liekö siihen joku päivä jaksan tarttua, mutta uskoisin siidereiden ja lonkeroiden poisjättämisen edistävän terveyttä. Aikamoisia kaloripommejahan ne ja näin makean ystävänä niitäkin myös join. Olen sanonut, että en ole ääripäiden ihminen. Sinänsä siis hämmästytin itseänikin päättämällä kieltäytyä aikuisten juomista kokonaan. Olen päätökseen tyytyväinen ja vuosi meni hyvin. Kaikilla mittapuilla. Alkoholia ei tarvitse elämään, oikeasti.
Alkoholi eli se viinilasillinen tai jollain olut poikineen on palkinto itselle. Hyvin tehdystä työstä. Rankasta työstä. Siitä, että sen työn sai tehtyä ylipäänsä. Jokaiselle syy on varmaan vähän eri, mutta palkinto on sama. Rentoutuminen alkoholin parissa. Ymmärrän sen. Tykkään itsekin palkita itseäni eri asioista. Nyt vain luulen, että tämän vuoden jälkeen tätä alkoholilla palkitsemista harrastan vähemmän.
Mutta harrastan. Niin. Olen ajatellut, että otan jatkossa lasillisen silloin tällöin. En jatka totaalikieltäytymistä alkoholista.
Tiedän, että odotettu jatko tälle vuodelle olisi ollut täysin holiton elämä. Se on vaihtoehto totta kai. Tämä vuosi tuntui hyvältä, kuten sanoin. Tekisi mieli sanoa, että sori jos tämä loppuratkaisu on pettymys jollekin, mutta omaa elämää on elettävä ja tehtävä niin kuin parhaaksi näkee. Vaikka jatkossa otan sen kuohuviinin alkumaljaksi enkä seljankukkamehua, niin ei se tarkoita, että loppuilta olisi sen kosteampi. Kultainen keskitie on aina ollut oma tie.
Loppusanoiksi haluan sanoa, että oli hauska huomata tämän vuoden aikana miten elämä oli jotenkin simppelimpää, kun ei juonut lainkaan. Rentoutuminen onnistuu ilman aisteja turruttavaa juomaa. Rohkaisen myös kokeilemaan. Ajanjaksoja, kun ei juo alkoholia. Anna niiden tiettyjen ystävien jupista, jos sellaista haluavat harrastaa. Ja jos juominen on ehto ystävyydelle, olet väärässä seurassa.
Kippis sinulle! Juoman saat valita itse.
12 thoughts on “Tilinpäätös : vuosi ilman alkoholia”
Olipa hyvä kirjoitus! Ja tärkeä. Kiitos siitä!
Toisaalta, jos ihminen tarvitsee alkoholia itsensä palkitsemiseen, se on jo alkoholismi. Siis, jos se tuntuu ainoalta hyvältä palkintovaihtoehtona. Itseäänkin vi palkita monella muullakin tavalla.
Ja oikeassa olet, todellinen ystävä ei tule jupisemaan sinulle juomisesta. Se on jokaisen oma asia, käyttä tai ei. Se on myös makuasia: ei kaikki tykkää alkoholin mausta.
Olen samaa mieltä. Itsensä palkitsemiskeinoja on monia, jos sellaista harrastaa. Silti luulen monen vain istahtavan lasillisen ääreen, kun viikosta on selvitty. En tiedä onko se sitten alkoholismia vai ei, mutta tapa nyt ainakin. Hyvä vai paha tapa, voi jokainen itse pohtia ja miettiä tarvitseeko muutosta. Kaikki ei tosiaan pidä alkoholin mausta, se onkin hyvä keino pitäytyä muissa juomissa.
Tuo on todellakin totta, että on väärässä seurassa jos alkoholittomuus on joillekin ylitsepääsemätön este. Eräs ystäväni jätti pari vuotta sitten alkoholin aivan kokonaan ja vaikka hän samalla tavalla haluaisi lähteä tanssimaan, oli se joillekin kuulemma iso ongelma että hän on selvinpäin.
Vaikka todella harvoin tulee otettua, viihdyn ratin takana paremmin, niin silti voisi vähentää entisestään. On se olo niin paljon freshimpi aamulla kun ei ole ottanut sitä yhtäkään 🤸
Harmi, jos selvää kaveria on vieroksuttu. Tosin olen näitä juttuja ennenkin kuullut. Jokin siinä ajatuksessa pitää pintansa, että kaikkien pitää humaltua ja olla yhtä sekaisin kollektiivisesti. Varmaan muuten useampi olisi ilman alkoholia, jos vain uskaltaisi. Eihän sitä kaveriporukasta poiskaan halua joutua. Liekö suomalainen ilmiö vai mikä tämä humalahakuisuus vapaa-ajalla.
Hyvä asia tuoda esiin ja vuosi on todella hieno aika.
Mies on ollut jo yli 10 vuotta nauttimatta mitään. Ei ollut ongelmaa aikaisemminkaan. Mutta sitä selittelyn määrää kyllä ihmeteltiin alkuun. Ei tuntunut sopivan piireihin ja sai monta vuotta vielä viinipulloja lahjaksi.
Vuosi meni hyvin ilman alkoholia ja tämä mielessä jatketaan vuoteen 2024. En enää kieltäydy joka juomasta, mutta selvästi vähemmällä tulen jatkamaan tästä lähin. Niin, eikös sitä lahjaksi voisi antaa muutakin kuin alkoholia. Varsinkin heille, jotka eivät sitä nauti.
Kiitos tästä postauksesta! Itse en ole myöskään juonut alkoholia vuonna 2023 enkä myöskään vuonna 2022 ja 2021 Jos oikein muistelen, 2021 ja 2022 otin yhteensä muutaman lasillisen kuohuvaa, joista lopulta join aina vain pari siemausta. 2023 olen siirtynyt täysin alkottomaan. Ja se toimii hyvin: päätä ei särje, uni maistuu, on virkeämpi, ei ole migreeniä, voi kulkea autolla mennen tullen ja joka paikkaan – ja ennen kaikkea on iloista muutenkin. Ollut aina.
Joo, allekirjoitan kaikki nuo hyvät puolet. Ja ajattelin pitää niistä kiinni enenevässä määrin. Ihana lukea myös, että muutkin ovat todenneet selvänä arjessa että juhlassa kulkemisen mielekkyyden.
Tosi hyvin kirjoitettu! Mä en käytä alkoholia oikeastaan ollenkaan ja kyllä välillä joutuu selittämään miksi en. Joskus se vähän ärsyttää, mutta kai ihmisiä kiinnostaa, ja jos ovat itse hieman humalassa, niin vielä helpommin kyselevät. Useimmiten se on mulle ok. Mä en ole absolutisti, kun en näe sellaiselle mitään tarvetta. Noin kerran vuodessa saatan juoda puoli lasia viiniä ja maistan joskus uteliaisuuttani miehen lasista, jos hänellä on juomana jotain erikoisempaa😀 Voisin viiniä ottaa silloin tällöin lasillisen, mutta mullakin taitaa olla jotain allergiaa ja voin saada tosi pienestäkin määrästä päänsäryn.
Jokainen omalla tyylillään, eikä sitä pitäisi joutua perustelemaan. Monelle tosin on edelleen “yllätys”, että iltaa voi istua tai juhlia ihan ilman humalatilaa.
Ja joo, tissuttelusta ei tule ongelmaa ainakaan omalla kohdalla. Aina saisi olla aivastelemassa nenä tukossa, ei kiitos.
Meillä on alkanut autoton kausi. Julkisilla töihin ja sitä kautta enemmän myös hyötyliikuntaa. auto laitettiin pois vuoden alusta ja nyt lomalla ainakin on tullut liikuttua enemmän ihan vahingossa.
Kuulostaa hyvältä! Liikun itse liikaa autolla. Talvella sen poisjättäminen ei oikein onnistu, mutta kesää kohden voisi ja pitäisi ryhdistäytyä.