Hah, vähänpä tiesin kaksi vuotta sitten millainen maailma sosiaalisen median palvelu Instagram on. Minulla oli yksityistili, mutta en sitä oikeastaan käyttänyt. Nyt kaksi vuotta myöhemmin käsitykseni instagramista on hivenen laajempi.
Olin ajatellut, että @tyylimuru olisi blogilleni välttämätön lisä. Että en voi perustaa pelkkää blogia tänä päivänä. Olin myös ajatellut, että instagram ei olisi niin työläs. Sinne välillä kuva jos toinen, blogissa kirjoittaisin enemmän. Noh, periaatteessa se menee näin, mutta instagram-tili vie aikaa eikä loppupeleissä taida tuoda niin paljon lukijoita blogin puolelle kuin olin kuvitellut. Toisaalta instagramin maailma on niin erilainen, että joskus on jopa virkistävää julkaista yksi kuva, lyhyehkö teksti ja siinäpä se.
Hyvät puolet
Ehkä turhaa olin vältellyt palvelua kaikki ne vuodet. Toisaalta omien asioiden jako ei ole ikinä ollut helppoa, joten paljoa päivitettävää ei ehkä olisi ollut. Blogini aihepiiri muoti, sisustus ja nelikymppisen lifestyle tavallaan pistivät kuvaamaan kaikkea mitä en ennen kuvannut. Esimerkiksi ensimmäisen lapseni ensimmäisiltä vuosilta kamerassani ei ole yhtään kuvaa minusta, ainakaan yksin. Instagramin (ja blogin) myötä omat kuvat eivät enää niin hirvitä. On oppinut olemaan rennompi, jolloin kuvatkin näyttävät kivemmilta. Nyt osaa arvostaa sitä miltä näyttää, ei kauhistele tai muutakaan. On enemmän sinut itsensä kanssa. Ja siihen näköjään osin liittyi se, että osaa arvostaa omaa kuvaansa.
Mukavia ihmisiä on instagram täynnä. On kiva kommentoida ja osallistua muiden sisältöihin siinä missä jokainen tykkäys ja kommentti lämmittää omaa mieltä. Tavalliset ihmiset siellä julkaisevat kuvia elämästään, lemmikeistään, harrastuksistaan. Yrittäjät kertovat palveluistaan. Jokaisella on omat agendansa ja sieltä kun löytää itselleen mielekkäimmät tilit, niin instagram on paljon muutakin kuin omien postausten julkaisua.
Instagramin kautta tavoittaa ihmisiä ympäri Suomen, tai vaikka ympäri maailman. Samanhenkisiä ihmisiä ja vaikka vertaistukea, jota ei omasta kylästä löydy. Kommunikoiminen somessa on itselle tietyllä lailla helpompaa, kuin kommunikoida koko päivä kasvotusten. Vaikka somekohtaaminen ei ihan sama asia ole kuin tapaisi jonkun livenä.
Instagramista löytyy reseptejä, vinkkejä, diy-ohjeita, inspiraatiota pukeutumiseen ja sisustamiseen. Julkaisijoilta voi kysyä tarkennuksia ja minusta jokaisen pitäisi muuten vastata kysyjilleen. Kaikki eivät tosin vastaa. Liekö syy kiire vai jokin muu, mutta koen aina hassuksi jos järjestelmällisesti jätetään vastaamatta seuraajien viesteihin. Mutta, ideoita riittää instagramissa vaikka ja kuinka.
Instagram on aika helppo palvelu. Kuvan lisäys ja tekstin luonti on nopea prosessi. Itse saa päättää käyttääkö hashtageja vai julkaiseeeko vain seuraajille jotain. Minun tili on julkinen ja käytän hashtageja, jotta mahdollisimman moni löytäisi tilini. Se on julkinen syystä. Sitä saa seurata ja sen sisältöjä kommentoida. Stooreja saa katsella niin paljon kuin haluaa. Ja jos tilin sisältö ei vastaa omia mielenkiinnon kohteita, kannattaa poistua seuraajista ja etsiä parempaa.
Olen maininnut aiemminkin, että kaupalliset yhteistyöt ovat minulle ok. Kunhan yritys on itselle mielekäs ja saan kertoa heidän tuotteesta ja palvelusta mielipiteeni. Onneksi huonoja tuotteita ei ole minulle asti kantautunut, joten positiiviseen sävyyn olen saanut kaikki yhteistyöni tehdä ja päättää. Instagramista on tullut suoraan yhteistöitä yrityksiltä, joita seuraan ja instagramin statistiikka (jonka näen, toisin kuin henkilökohtaisella tililläni) on puolestaan auttanut muutamien mukavien yhteistöiden saamista. Tavoitan hyvällä prosentilla nimittäin seuraajani.
Huonot puolet
Jos ei julkaise tasaiseen tahtiin, niin julkaisut eivät tavoita samalla lailla seuraajia, tai muitakaan. Niitä näytetään vähemmälle määrälle ihmisiä. Siksi julkaisen noin kahdesti viikossa. Että ihan en putoaisi näkyvistä. Toisaalta ilman tätä pakkoa julkaisutahtini olisi varmaan vähäisempi.
Algoritmi muuttuu eikä sitä ymmärrä. En käytännössä ymmärrä miten joku kuva saa 10000 tykkäystä ja toinen samanmoinen 100. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä, että saisi enemmän tykkäyksiä kuvalle. Varmaan parempaa sisältöä..
Ei koko kuva elämästä. Tämä on hyvä että huono puoli, mutta lipsahti nyt tälle puolelle. Instagramistahan ei saa täyttä kuvaa kenenkään elämästä. Tai hyvin avoin pitää olla. Itse kun pidän blogin tiliä, niin aihealueeni ovat muoti, sisustus ja nelikymppisen lifestyle. Itse kuvaan ja kirjoitukseni mietin, mutta silti instassa välittyy hyvin pieni siivu elämästäni. En ole valmis enempää kertomaan ja tai ken haluaa enempi tietoa, sitä saattaapi toisinaan löytyä täältä blogin puolelta.
Instagramin käyttöön kuuluu aika oleellisesti stoorit. Stoorien puolella näkyy enemmän muutakin elämää, mutta ne stoorit siis itsessään ovat vähän rasittavia. Ne näkyvät 24h, niihin voi joo sujauttaa räpsäisyjä helpommin, niitä pitää olla näkyvyyden takia, mutta en jaksa oikein innostua niistä. Toisaalta osa julkaisee lähinnä stooreja eikä postaa feediin useinkaan. Makuja on siis monia. Mutta koen, että stooreja on oltava, jotta instagram pysyy tyytyväisenä tiliini eikä vähennä sen näyttöjä. Kohokohtiin voi siirtää stooreja, jolloin niitä näkee myöhemminkin. En aluksi älynnyt kohokohtia käyttää vaikkapa asuinspiraatio teemalla ja nyt en ole saanut sellaista aikaiseksi. Kohokohdistani löytyy lähinnä mainostamiani tuotteita.
Valokuvien väärinkäyttö. Kuvia on helppo napata ja käyttää miten tahtoo. Ne voi löytää deittisivustoilta tai vaikka instagramista toiselta sivulta. Joskus jonkun oman sisustuskuvan olen bongannut toiselta sivustolta, mutta omia pärstäkuvia en vielä. Paitsi sen kerran kun feikkitili oli tehty tyylimurusta.
Estot, jäädytykset ja kaappaukset. Instagram on vähän arvaamaton. Se voi jäädyttää tilin tuosta vain, jos kokee, että tilillä on jotain epäsopivaa. Yleensä nämä ovat jonkin sortin väärinymmärryksiä, mutta tilin takaisin saaminen omaan käyttöön voi viedä pitkät ajat. Instagram voi myös estää eli shadow bannata julkaisuja niin, että niitä ei löydy hashtageista eikä seuraajat näe julkaisua elleivät suoraan sinun tilillesi mene. Sitten vielä nuo tilien kaappaukset. Jossain vaiheessa niistä olikin enemmän julkisuudessa. Tili hakkeroidaan ja otetaan roiston omaan käyttöön. Etkä voi ilmeisesti paljoa asialle tehdä. Näistä on lukemattomia esimerkkejä. Olenkin pohtinut mitä tekisin, jos tilini häviäisi. En itse asiassa tiedä. Vaikka vain kaksi vuotta olen sitä luonut, niin uuden perustaminen ei kiinnostaisi kyllä yhtään.
Meta Verified. Hain tililleni maksullisen sinisen täpän. Sen luvataan pitävän tili paremmin turvassa, kun käyttäjä on tunnistautunut. Kuulemma myös nopeampi pääsy Metan asiakaspalveluun. Hmm, jännä nähdä… ainahan tästäkin voi poistua, jos siltä tuntuu. En periaatteessa pidä siitä, että palvelusta tehdään epäluotettava eikä apua meinaa saada, kun sitä tarvitsee. Ja kun tilanne on tämä, luodaan maksullinen palvelu, jossa näitä asioita luvataan parantaa.
Tykkään kirjoittaa ja lukea. Instagram ei siinä mielessä oikein anna iloa, kun valokuvat ovat pääasiassa. Tämän vuoksi blogi on itselle mielekkäämpi harrastus kuin instagram tilin ylläpito.
En pidä puhelinmyynnistä. Siitä, että puhelimeeni soitetaan ja halutaan myydä jotain mitä he ovat päättäneet minulle myydä. Jankutetaan ja tuputetaan. Samanlaista käytöstä kohtaan myös instagramin yksityisviesteissä. Joku on saanut päähänsä, että minä, juuri minä, tarvitsen uuden suunnan elämälleni ja vain heillä on sellainen tarjota. Tai myydään muuten vain kaikkea kosmetiikasta yritysideoihin. Ja tiedättekö, en jaksa innostua. En sitten millään. On ok kysyä, kerran. Ja kun saa vastauksen Ei, niin lopettaa. Todella moni jatkaa ja jatkaa, kyse on siis suomalaisista todella kaupankäynnistä innostuneista ihmisistä. Ulkomaalaisiin tileihin en reagoi, tai estän.
Hmm, huonoja puolia taisi tulla hyviä enemmän. Kuten aina, monessa asiassa on ne hyvät ja huonot puolensa. Vielä Instagramin kanssa pärjää. Totta kai toivoisi saavansa julkaista rauhassa omia juttujaan ilman, että tili kaapataan tai kukaan spämmää ikävillä jutuilla. Julkinen tili instagramissa saattaa vaatia paksua nahkaa ja luottamusta omaan tekemiseensä. En ole somessa vielä ainakaan ahdistunut, koska tällaisena aika keskiverto ihmisenä olen huomannut, että aina on niitä, jotka ovat parempia. Samoin se on Instassakin. Aina on niitä, jotka tekevät parempaa sisältöä. Ottavat parempia kuvia. Ja voivat käyttää siihen enemmän aikaa kuin minä. Ei voi mitään, vertailu ei kannata. Ylpeänä omia juttuja vain. Mieluummin inspiroituu muiden osaamisesta kuin mitään muuta.
Jos käytät instagramia, niin tule moikkaamaan @tyylimuru sivullekin.
6 thoughts on “Kaksi vuotta instagramissa – palvelun hyvät ja huonot puolet”
Hauska kuulla että on muitakin, jotka pitävät Instan sijaan blogia pääkanavana. 🙂 Ja että kaivataan nimenomaan sitä tekstisisältöä, sekä sisällön tekijänä että sen kuluttajana. Minäkin perustin Instatilin tukemaan blogia, koska ajattelin, että se nyt vain on “pakko” olla. Instan tekeminen on osoittautunut kuitenkin ihan mukavaksi, ja vuorovaikutukset sekä oman tilin seuraajien että itse seuraamieni tilien kanssa on siinä ehdottomasti parasta. 🤗
Kyllä blogi on se ykkönen. Aina. Instagramin merkitys olikin vain eri kuin olin kuvitellut. En tiedä tarvitseeko blogini instatiliä, mutta tässä vaiheessa annan molempien olla ja kehittyä. Erilaisia blogeja luen aktiivisesti ja toivon, että ihmiset innostuisivat niitä kirjoittamaan entistä enemmän.
Olipa hyvä koonti ja Ig-katsaus, kiitos siitä! Myös minulle blogi on se ykkönen, Ig vasta kakkonen, muita some-kanavia en blogille käytäkään. Insta on ihan kiva ja sen avulla tavoittaa potentiaalisia lukijoita ja samanhenkisiä tyyppejä kuin itse – verkostoituminen on minusta Instan plussapuolisia helmi! Pidän myös siitä, että Insta on kuvakanava mutta myös siitä, että se kehittää tarjontaansa ja mahdollisuuksiaan koko ajan. Vaikkei itse kaikkea mahdollisuuksista käyttäisikään. Miinuksista on pakko mainita aika: somettaminen kaikkineen vie tuhottoman paljon ainakin minulta aikaa. Pitää valita kuva/kuvat, kirjoittaa teksti (onnmeksi usein suoraan blogista), jakaa tarinaan ja julkaisuun, houkutella kävijöitä, lukea, seurata ja vastailla. Pysyä kartalla. Ja jos mielii oman tilinsä näkyville, tulee Instassa olla aktiivinen – sekin rassaa joskus. Vähän. Ja sitten tuo mainitsemasi pieni neliö elämästä -asiasta. Näemme todella kapean katsannon siitä, miltä oikea elämä näyttää. 🙂
Instagramissa on paljon hyviä puolia, kuten sanoit tuon verkostoitumisen. Mutta viehän se aikaa. Nostan hattua jokaiselle, joka kykenee joka ikinen päivä postaamaan. Siitä se ig vasta tykkääkin. Blogin äärellä pääsee vähän rauhoittumaan ja tykkään siitä, että vanhempikin artikkeli saa näkyvyyttä hakukoneiden kautta. Jotkut jutut jäävät oikein elämään ja niitä luetaan. Instagramissa viime viikon kuvat eivät nouse enää esiin, ellei jotain ihmettä tapahdu ja ig alkaa näyttää niitä ei-seuraajille. Sitä odotellessa 😉
Mulla on samankaltaisia kokemuksia Instagramista. Blogi on mulle ykkösjuttu, mutta koin, että blogille olisi hyvä Instagram-tili tehdä. Mustakin tuntuu, että sitä kautta blogiin ei kyllä hirveästi lukijoita tule, mutta ihan kiva siellä on kuitenkin myös postailla 🙂
No näinpä, on ollut yllättävän mukavaa puuhaa. Erilainen kanava kuin blogi, mutta eikös se vaihtelu virkistä.